Digime – Digitaalinen kulttuuriperintömme -sivusto täytti toukokuussa kolme vuotta. Syntymäpäiväjutussa.kerrottiin, että: ”Sivusto kokoaa yhteen tiedot toisiinsa liittyvistä digitaalisen kulttuuriperinnön palveluista, asiakokonaisuuksista ja hankkeista. Myös digitaalisen kulttuuriperinnön ajankohtaisasiat ja tiedot arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteistyöstä voi helposti löytää yhdestä paikasta. Digitaalinen kulttuuriperintömme -sivusto Digime.fi toimii opetus- ja kulttuuriministeriön linjaaman digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden viestinnän pääkanavana. Kokonaisuus jatkaa Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hankkeessa vuosina 2008–2017 tehtyä työtä.”
Sivustolla julkaistaan vuosikatsaukset ja keskeiset uutisia Kulttuuriperintö-PAS-palvelulta ja Finnalta. Molemmat ovat myös mukana suunnittelemassa Digimen vuoden tapahtumia, jotka ovat suunnattu koko kulttuuriperintökentälle. Europeanan uutiset (erityisesti Twitterissä) ja Euroopan komission kulttuuriperintölinjaukset (mm. uutinen Euroopan komissio ehdottaa kulttuuriperinnölle yhteistä data-avaruutta) ovat sivustolla myös vakioaiheita.
Sivustoa selatessa löytää helposti vuonna 2021 julkaistuja raportteja, mm. automaattiseen kuvailun palvelun integroimisesta (High Performance Digitisation (HPD) -hanke), Digime-standardisalkku 1.0, Sisällönkuvailun automatisoinnin haasteita ja ratkaisuja kulttuuriperintöorganisaatiossa, Nimitietopalvelun tietomalli, Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020–2021, Kansalliskirjaston kuvailupolitiikka 2021–2030 ja Arkistosektorin aineistohallinnan viitearkkitehtuuri
Tapahtumakalenterista voi kerrata kuluneen vuoden tapahtumia (linkit löytyvät kätevästi yhdestä paikasta) tai katsastaa tulevia tapahtumia. Vanhempia artikkeleita voi tarkastella Ajankohtaista-osiosta.
Time Machine -selvityksestä webinaari
Digime järjesti toukokuussa webinaarin Time Machine -selvitystyön tuloksista. Juha Henrikssonin laatima ”Time Machine Suomessa” -selvitys kertoo, mitä kyvykkyyksiä ja aineistoja sekä toiveita ja tarpeita suomalaisilla Time Machine -organisaation jäsenillä on. Selvitystyön tarkoituksena on edistää suomalaisten TMO-jäsenten (tällä hetkellä 38 organisaatiota) verkostoitumista sekä uusien yhteistyöhankkeiden muodostumista. Samalla selvitys antaa laajan ja monipuolisen kuva kulttuuriperinnön digitalisoinnista Suomessa. Webinaarin esitykset voi lukea ohjelmasivun linkeistä.
Time Machine -selvitys on ladattavissa suomeksi ja englanniksi Musiikkiarkiston Open Access -sivuilta: https://www.musiikkiarkisto.fi/oa/kirjat.php
Digitaalisen kulttuuriperinnön pyöreä pöytä esittäytyy
Toukokuussa esittäytyi myös Digitaalisen kulttuuriperinnön pyöreä pöytä (DKPP) webinaarissa. Työpajoissa pääsi pohtimaan mm. Miten rakennetaan ja parannetaan digitaalisen palvelun asiakaskokemusta, Digitaalisten palvelujen ansaintalogiikkaa ja Yhteentoimivuuteen liittyvien kyvykkyyksien kehittämistä.
Digitaalisen kulttuuriperinnön aika – katse kauemmas -seminaari
Lokakuun lopussa arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisessä vuotuisseminaarissa pohdittiin, minne digitaalisen kulttuuriperinnön katse suuntautuu jatkossa.
”On tärkeä huolehtia siitä, että kulttuuriperintösektorilla on yhteisiä keskitettyjä palveluita, kuten Finna ja PAS-palvelu”, totesi Kansalliskirjaston Kristiina Hormia-Poutanen avauspuheenvuorossaan. ”Kulttuuriperintö muuttuu yhteiskunnan mukana. Toisaalta on olemassa kaikille yhteistä, arvokkaaksi tunnistettua kulttuuriperintöä, joka tulee turvata ja säilyttää” Juha Haataja opetus- ja kulttuuriministeriöstä pohjusti päivän teemaa tervehdyspuheenvuorossaan.
Photo by Nick Didlick.
Aamupäivän ohjelmassa teemana on Ajallinen ulottuvuus digitaalisessa kulttuuriperinnössä. Suomessakin työskennellyt keynote-puheenvuoron esittänyt antropologi Vincent Ialenti on tutkinut lyhyttä ja pitkää aikakäsitystä ydinjätteen säilyttämisenyhteydessä. Tästä aiheesta hänen viimeisin julkaisunsa on Deep Time Reckoning. How Future Thinking Can Help Earth Now. Miten se liittyy digitaaliseen kulttuuriperintöön? “A skilled long-term thinker always scans the horizon for multiple ways that any given scenario could change course.” “Long-term thinking first requires a degree of humility.” Katso YouTubesta koko puheenvuoro.
Mihin tukeutua digitaalisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä? Johan Kylander CSC – tieteen tietotekniikan keskuksesta tarjosi omassa kommenttipuheenvuorossaan (tallenne) ratkaisuksi mm. yhteistyötä, monitieteellistä lähestymistapaa, rikasta metadataa ja kestävyyttä. Katso kaikki aamupäivän esitykset YouTubesta.
Digitaalinen kulttuuriperintö yhteiskunnan voimavarana -paneelikeskustelu pohjusti iltapäivän työpajatyöskentelyä kulttuuriperintöstrategiasta. Paneeliin otettiin vauhtia viime aikoina syntyneistä arkistojen, kirjastojen ja museoiden digitaalista palvelutarjontaa koskevista uusista avauksista. Tiesittekö, että Euroopan komissio asetti 10 vuotta sitten tavoitteeksi Euroopan KAIKEN kulttuuriperinnön digitoimisen vuoteen 2025 mennessä? Tällä hetkellä Euroopan laajuinen tilanne on noin 2 %. Tästä syntyi kiintoisaa pohdintaa, samoin kuin siitä, miten digitaalinen kulttuuriperintö toimisi parhaiten voimavarana tulevaisuuden kestäville ratkaisuille. Paneelissa tuotiin esiin muun muassa, että ”kaiken” digitointi on hieno, mutta hankala tavoite, sillä se ei sellaisenaan hyödytä yleisöjä vielä mitenkään. Se ei myöskään lisää yleisön kiinnostusta aineistoihin. Sen sijaan, jos aineisto on seulottua, luetteloitua ja kuratoitua, niin tutkijat kuin kansalaisetkin hyötyvät siitä. Osallistujilta tuli toive kiinnittää enemmän huomiota digitoinnin laatukriteereihin ja tuoda digitointistrategiassa perinteisesti aliedustettujen ryhmien aineistoa paremmin esiin. Koko paneelin voi katsoa YouTubesta
Tässä tapahtumassa arkistot, kirjastot ja museot pääsivät myös vaikuttamaan uuden kulttuuriperintöstrategian valmisteluun digitaalisuuden silmälasein työpajoissa. Työskentelyä pohjusti Mirva Mattilan, opetus- ja kulttuuriministeriö, esitys kulttuuriperintöstrategiatyön tämänhetkisestä vaiheesta. ”Digitaalisuus on perusta kulttuuriperintöalan elinvoimalle ja uusille palveluille”, hän totesi. ”Uusi kulttuuriperintöstrategia tulee tarjoamaan eväitä kaikille yhteiskunnan osa-alueille, ja sen tavoitteena on tunnistaa kulttuuriperinnön monimuotoisuus ja mahdollisuudet.” Neljä mielenkiintoista työryhmää olivat: Digitaalinen kulttuuriperintö osana kestävää tulevaisuutta, Digitaalinen kulttuuriperintö ja osallisuus yhteiskunnassa, Digitaalisen kulttuuriperinnön välittäminen, vaaliminen ja käyttö sekä Digitaalinen kulttuuriperintö ja luotettava, yhteiskunnan kannalta merkityksellinen tieto. Yhteenveto iltapäivän kulttuuriperintöstrategiatyöpajoista on katsottavissa YouTubessa.
Luettavaa ja katsottavaa
Tekstitetty tallenne Digitaalisen kulttuuriperinnön aika – katse kauemmas –tapahtumasta 26.10.2021 on katsottavissa YouTubessa.
Esitykset ovat luettavissa myös ohjelmasivulla:
opetusneuvos Juha Haataja, opetus- ja kulttuuriministeriö:
Opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdys
ohjelmistoasiantuntija Johan Kylander, CSC – tieteen tietotekniikan keskus:
Digitaalisen kulttuuriperinnön pitkäaikaissäilytyksen kommenttipuheenvuoro (in English)
kehityspäällikkö Kimmo Koivunen, CSC – tieteen tietotekniikan keskus, esitys
Digitaalisen kulttuuriperinnön pitkäaikaissäilytyksen ajankohtaiskatsaus
kehittämispäällikkö Erkki Tolonen
Kommenttipuheenvuoro Digitaalinen kulttuuriperintö yhteiskunnan voimavarana -paneeliin: Kulttuuri- ja tiedeaineistoja osallistavasti, katsaus Finnan näkymiin
kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila, opetus- ja kulttuuriministeriö:
Kulttuuriperintöstrategiatyö 2030
Tags: arkistot, digime, digitaalinen kulttuuriperintömme, finna, kirjastot, kulttuuriperintö, kulttuuriperintöstrategia, museot, PAS, pitkäaikaissäilytys