Vuonna 2017 valmistui selvitys kirjastojen, arkistojen ja museoiden (KAM-sektori) paikkatietojen käytöstä ja tarpeista. Selvitys tehtiin Kansallisen digitaalisen kirjasto -hankkeen (KDK) Tietoarkkitehtuuriryhmän toimesta. Selvitys tarjoaa kokonaiskuvan, miten KAM-sektorilla käytetään paikkoja ja paikannimiä kuvailevassa tarkoituksessa, ja sen tarkoituksena oli selventää  KAM-sektorin  roolia  kansallisessa  paikkatiedon ekosysteemissä ja antaa ehdotuksia tulevaisuuden toiminnalle.

Paikannimiä käytetään kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietojärjestelmissä ennen kaikkea kuvailutarkoituksiin. Toisaalta esimerkiksi kulttuuriympäristöasioissa monet museot hyödyntävät paikkatietotekniikkaa kuvailua laajemmassa merkityksessä. Järjestelmissä, joissa paikkatietotekniikkaa ei käytetä, korostuu kuvailuun käytettävien paikkatietojen laadun ja laajuuden merkitys. Keskeisenä ongelmana on, että järjestelmissä käytettävät paikannimisanastot ovat usein järjestelmäkohtaisia ja toisistaan eroavia. Ne sanastot, jotka olisivat yhteiskäyttöisiä, eivät puolestaan vastaa välttämättä kaikkiin laadullisiin vaatimuksiin.

Yllä mainitussa KDK:n selvityksessä esitettiinkin tavoitetilaksi KAM-sektorin yhteiskäyttöinen paikkatieto-ontologia, eli paikannimitietoa tuotettaisiin yhteiseen tietovarantoon. Tähän tavoitteen pääsemiseksi selvityksessä annettiin toimenpidesuosituksia, joista osaa on alettu vuoden 2018 aikana toteuttaa. Eräs toimenpiteistä on selvittää mahdollisuudet Kotuksen (Kotimaisten kielten keskus) paikannimiaineiston liittämiselle Yleisen suomalaisen ontologian paikkaontologiaan, eli YSO-paikkoihin. YSO-paikkojen on todettu olevan paras lähtökohta yhteisen paikkatietopalvelun muodostamiselle.

Aloitetut toimenpiteet tähtäävät yhteisen paikkatietovarannon suuntaan. KDK:n selvityksen muut toimenpiteet, kuten historiallisen paikkatiedon ontologisointi, sijaintitietojen hyödyntäminen ja ulkomaisten paikkojen liittäminen kuvailutietoihin, ovat vuorossa myöhemmin.