Suomalaiset kirjastot ovat digitoineet tekijänoikeusvapaata suomalaista aineistoa lehdistä ja kirjoista kuviin, karttoihin ja äänitteisiin.

Yleisten kirjastojen digi.kirjastot.fi-palvelu tarjoaa vapaaseen käyttöön erityisesti paikallisaineistoja. Kansalliskirjaston digitoimia sanoma- ja aikakauslehtiä löytyy digi.kansalliskirjasto.fi:stä vapaasti käytettävissä aina julkaisuvuoteen 1929 asti. Sitä uudemmat digitoidut lehdet ovat käytettävissä kirjastoista, joilla on vapaakappaleoikeudet. Yhteensä lehtiaineistoa on digitoitu noin 13 miljoonaa sivua, joista vapaassa käytössä sanomalehdistä on 61% ja aikakauslehdistä 51%. Kansalliskirjasto neuvottelee jatkuvasti vapaan aineiston osuuden lisäämisestä sekä rajatummasta opetus- ja tutkimuskäytöstä yliopistoille.

Kansalliskokoelman kirja-, kartta- ja pienpainateaineistoa sekä äänitteitä  on julkaistu osana julkaisuarkisto Doriaa, jossa on saatavilla muidenkin suomalaisten organisaatioiden aineistoja nuoteista tilastoihin, asiakirjoihin ja opinnäytteisiin.

Kansalliskirjaston keräämä verkkoaineisto sekä sille luovutettu elektroninen vapaakappaleaineisto, kuten e-kirjat, e-lehdet ja musiikkitallenteet, ovat asiakaskäytössä vapaakappaletyöasemilla, joita on Kansalliskirjaston lisäksi muissa vapaakappalekirjastoissa, Eduskunnan kirjastossa sekä Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa.

Kootusti eri kirjastojen digitaalisia aineistoja löytyy Finna.fi-hakupalvelusta.

Kattavan kuvan suomalaisesta julkaisutuotannosta tarjoavat Finnan kautta käytettävissä olevat Kansalliskirjaston ylläpitämät Suomen kansallisbibliografia Fennica ja kansallisdiskografia Viola. Fennica sisältää tiedot kaikista suomalaista kirjoista vuodesta 1488, lehdistä vuodesta 1771, sarjajulkaisuista, kartoista, nuoteista, audiovisuaalisesta ja elektronisesta aineistosta. Violasta löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä ja nuoteista sekä niihin sisältyvistä yksittäisistä teoksista ja kappaleista.

 

Lisensointi

Kirjastot hankkivat kaupallisten toimijoiden lehtiä ja kirjoja asiakkaidensa käyttöön. E-kirjoja voi lainata yleisten kirjastojen verkkokirjastoista. Tieteelliset kirjastot lisensoivat aineistoja opiskelijoiden ja tutkijoiden käyttöön ja aineistoja voi käyttää yliopiston käyttäjätunnuksilla tai paikallisesti.

Elektra-palveluun on koottu yli 36 000 kotimaista tieteellistä artikkelia. Aineisto on käytettävissä Suomen yleisissä kirjastoissa, ammattikorkeakouluissa, useimmissa yliopistoissa sekä muissa käyttöoikeuden hankkineissa organisaatioissa.

 

Metatieto

Kirjastojen tuottama kuvailutieto omista kokoelmistaan on saatavilla varsin kattavasti Finna.fi-palvelussa ja kootusti tarjolla avoimena datana Finnan avoimen rajapinnan kautta.

Melinda on kansallinen kuvailun yhteistyöympäristö ja metatietovaranto, joka kokoaa kirjastoaineistojen kuvailevat metatiedot yhteen paikkaan. Kirjastot kuvailevat aineistonsa yhteiseen tietovarantoon, josta tietoja voidaan myös hyödyntää. Melindasta muodostuu vaiheittain suomalaisten kirjastojen yhteinen metatietovaranto. Pyrkimyksenä on, että yksi teos tai aineisto kuvaillaan Suomessa vain kerran metatietovarantoon, mikä vähentää päällekkäistä työtä.

Kansalliskirjaston tuottamaa dataa ja metadataa voivat kaikki hyödyntää vapaasti. Kansalliskirjasto tarjoaa lukuisia tietovarantoja ja rajapintoja, jotka on julkaistu avoimena datana CC0-lisenssillä. Lisätiedot aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista on koottuna Datakatalogiin.