Suomen ammatillisesti hoidetulla museolla on runsaat ja monipuoliset kulttuuriperintökokoelmat ja -tietovarannot. Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. Se kartuttaa, hoitaa ja esittelee kulttuurihistoriallista kansallisomaisuutta, tallentaa, tuottaa ja välittää tietoa. Kansallisgalleria, Kansallismuseo ja Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS ovat valtakunnallisia museoita, jotka ohjaavat osaltaan oman toiminta-alansa museoita. Ammatillisten, erityisesti kulttuurihistoriallisten museoiden tallennustyönjakoa koordinoi tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO. Ammatillisesti hoidettujen museoiden lisäksi Suomessa on yhdistysten, säätiöiden, kuntien, yritysten ja yksityishenkilöiden ylläpitämää paikallismuseokohdetta ja kokoelmaa.
Vuonna 2023 Suomessa oli 152 ammatillisesti hoidettua museota. Ammatillisista museoista 124 sai valtionosuutta. Niistä 32 toimi alueellisina vastuumuseoina ja 17 valtakunnallisina vastuumuseoina. Alueelliset vastuumuseot ovat asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita alueensa kulttuuriperintöön liittyvissä kysymyksissä. Alueellisten vastuumuseoiden tehtävät jakautuvat kolmeen osa-alueeseen: alueellisen museotoiminnan edistämistehtävä (22 museota), kulttuuriympäristötehtävä (22 museota) ja alueellinen taidemuseotehtävä (17 museota). Valtakunnalliset vastuumuseot ovat valtakunnallisia asiantuntijoita kukin omalla erikoisalallaan. (Tilastokortti 1/2023)
Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokoelmiin kuuluu vuoden 2023 Museotilaston mukaan 47 miljoonaa objektia. Kulttuurihistoriallisia esineitä kokoelmissa on 4,9 miljoonaa, mistä määrästä noin 45 prosenttia on kuvailtu ja 36,4 prosenttia digitoitu. Museoiden taidekokoelmiin kuuluu noin 400 000 taideteosta. Näistä kuvailtu on 91 prosenttia ja digitoitu 73 prosenttia. Valokuvakokoelmiin kuuluu liki 27 miljoonaa kuvaa, joista kuvailutiedot löytyy 16 prosentista ja 10 prosenttia on digitoitu. Audiovisuaalista aineistoa museoissa on 102 000 objektia, joista 46,9 prosenttia on kuvailtu ja 26,1 prosenttia digitoitu. Museoilla on myös luonnontieteellisiä kokoelmia 21,7 miljoonan objektin verran. Tästä määrästä 24 prosenttia on kuvailtu ja 10 prosenttia digitoitu. Kokoelmien kuvailu ja digitointi etenee museoissa jatkuvasti. (Tilastokortti 6/2023)
Finna.fi-palvelussa on saatavilla yli 1,8 miljoonaa museoiden digitaalista objektia. Määrällisesti suurin verkon kautta saatavilla oleva aineistoryhmä ovat kuvat, toiseksi eniten saatavilla on digitoituja esineitä. Museoiden aineistomäärät kasvavat Finnassa, kun uusia museoita liittyy palveluun ja digitointi etenee Finnassa jo mukana olevissa museoissa. Osa museoista tarjoaa aineistojaan Finnan lisäksi saataville myös omissa tai muiden museoiden kanssa yhteisissä verkkopalveluissa.
Museovirastossa tallennetaan tietoa kulttuuriympäristöistä ja niiden suojelusta. Suurimman tietoaineiston muodostaa arkeologisten kohteiden rekisteri, mutta tietoa tallennetaan myös rakennetuista ympäristöistä, maailmanperintökohteista sekä mm. arkeologisista hankkeista. Parhaiten tietoihin pääsee tutustumaan Kulttuuriympäristön palveluikkunan kautta.
Kasvava joukko museoita tarjoaa aineistojaan Finna.fi-palvelussa ja muualla sellaisin käyttöehdoin, että niiden jatko- ja uudelleenkäyttö on mahdollista. Kansallisgalleria on laatinut koosteen organisaationsa avoimesta datasta. Museoviraston avoimia tietoaineistoja löytyy Avoindata.fi-sivustolta.