Yhteinen kokonaisarkkitehtuuri ohjaa kulttuuriperintösektorien toimijoiden tietoteknistä kehitystyötä. Kokonaisarkkitehtuurin ylläpidosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja sitä kehitetään yhteistyössä kulttuuriperintösektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena yhteisellä kokonaisarkkitehtuurilla on varmistaa tietoteknisten ratkaisujen ja tiedon yhteentoimivuus eri palveluiden välillä.

Digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuudessa noudatetaan toistaiseksi Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa (KDK) vuonna 2016 laadittua kokonaisarkkitehtuuridokumentaatiota. Arkkitehtuurissa on kuvattu Digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuteen kuuluvat yhteiset palvelut sekä määritelty keskeiset muut palvelut siten, että niiden muodostaman kokonaisuuden hyödyntäminen on tehokasta ja vastaa mahdollisimman hyvin sidosryhmien tarpeita.

Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa Finnan, Kulttuuriperintö-PAS-palvelun ja organisaatioiden taustajärjestelmien välisen integraation, yhteisesti käytettävät standardit sekä yhteydet muihin palveluihin.

 

Kokonaisarkkitehtuurin yleiskuva. Yhteisten palveluiden, tukipalveluiden, standardisalkun ja organisaatioiden taustajärjestelmien lisäksi kokonaisarkkitehtuuriin kuuluvat palveluprosessit, tietovirrat ja metatietojen välitys palveluiden välillä.

KDK-kokonaisarkkitehtuuri versio 3.1., 21.6.2016 (pdf)
KDK-kokonaisarkkitehtuuri lyhyesti
KDK-kokonaisarkkitehtuurin esityskalvot (pp)

Standardisalkussa määritellään FINNA- ja PAS-palveluissa ja muissa yhteisissä järjestelmissä sovellettavat standardit. Standardoinnin tavoitteena on varmistaa rakennettavan järjestelmäkokonaisuuden toimivuus, joka edellyttää esimerkiksi eri organisaatioiden tallentaman metatiedon riittävää semanttista yhteismitallisuutta.

KDK-standardisalkku versio 1.2.0., 4.12.2017 (pdf)

Lisätietoa:

kulttuuriasiainneuvos Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, minna.karvonen(at)minedu.fi, p. 02953 30142
ylitarkastaja Tapani Sainio, opetus- ja kulttuuriministeriö, tapani.sainio(at)minedu.fi, p. 02953 30336