Digimen sivustosta on tullut jo monille tuttu tiedonhakukohde, sillä sivustolta löytyy kolmella kielellä digitaalisen kulttuuriperinnön keskeiset yhteiset aiheet. Kuluneen vuoden aikana sivustolle on lisätty uusia pysyviä teemasivuja, muun muassa: saameaineistot KAM-sektorilla, tekoäly KAM-sektorilla, kestävyys ja vastuullisuus ja KAM-sektoria koskeva lainsäädäntö. Ensi vuonna lisätään näihin käännökset. Digimen yksi tärkeimmistä sosiaalisen median viestintäkanavista on aiemmin ollut X (ent. Twitter), mutta Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston luopuessa siitä, myös Digime lopetti kanavan käytön. Digime sai vuoden alussa sitä korvaamaan omat LinkedIn- ja Bluesky-kanavat.

Sivuston suosituin osio on yhäkin tapahtumakalenteri, josta voi katsastaa tulevia tapahtumia tai kerrata kuluneen vuoden tapahtumia (linkit löytyvät kätevästi yhdestä paikasta). Vanhempia artikkeleita voi tarkastella Ajankohtaista-osiosta.

Digime2025-seminaari: Verkostot kulttuuriperinnön voimavarana

Digimen vuodenkierrossa päätapahtuma sijoittuu loppuvuoteen. Tänä vuonna Kansalliskirjasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, CSC – tieteen tietotekniikan keskus ja Digime-yhteistyöverkosto järjestivät koko KAM-sektorille yhteisen Digime 2025: Verkostot kulttuuriperinnön voimavarana -seminaarin Oodissa ja etäyhteydellä.

Tuttuun tapaan katse oli tulevassa: digitaalisen kulttuuriperinnön yhteentoimivuutta KAM-sektorilla tarkasteltiin mm. uuden viitearkkitehtuurin näkökulmasta ja pohdittiin mm. tulevaisuuden infraratkaisuja ja miten nykyisiä voisi uudistaa.

Oodin kaartuva katto sisääntulon yllä.
Tapahtuma järjestettiin Helsingin keskustakirjasto Oodissa jo neljännen kerran. Kuva: Anne Järvinen
Aamupäivän puheenjohtaja, palvelujohtaja Katja Hilska-Keinänen, Kansalliskirjasto.
Tervetuloa! Aamupäivän teemana ”yhteentoimivuus KAM-kentällä”
aamupäivän puheenjohtaja, palvelujohtaja Katja Hilska-Keinänen, Kansalliskirjastosta. Kuva: Heidi Mustajoki.
Erityisasiantuntija Victor Nyberg, opetus- ja kulttuuriministeriö.
Erityisasiantuntija Victor Nyberg, opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi viimeisimmät kuulumiset Digikompassin päivittämisestä ja OKM:n digitoimiston puheenjohtajakaudesta 2025–2026. Kuva: Anne Järvinen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Digime-viitearkkitehtuurin julkistaminen

Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuuri julkistettiin 4.9.2025 Digime2025 – Verkostot kulttuuriperinnön voimavarana -seminaarissa. Viitearkkitehtuurityötä oli tekemässä CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla koko joukko digitaalisen kulttuuriperinnön ammattilaisia. Työstö tehtiin kuudessa työpajassa ja kahdella kommentointikierroksella. Seminaarissa kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja vanhempi tietoarkkitehti Miika Alonen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta esittelivät työn taustoja ja tuloksia. Löydät viitearkkitehtuuri-dokumentin Digimen julkaisuarkistosta.

Viitearkkitehtuurin tavoitteena oli:

  • Tarjota kulttuuriperintöorganisaatioille, mutta myös koko opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle strategisen johtamisen ja viestinnän työkalu digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen hallintaan.
  • Tunnistaa ja asemoida kulttuuriperintöorganisaatioille keskeiset yhteiset ja sektorikohtaiset valtakunnalliset palvelut erityisesti kansallisella tasolla mutta myös kansainvälisellä tasolla.
  • Vahvistaa organisaatioiden mahdollisuuksia kehittää digitaalisten aineistojen hallinnan kyvykkyyksiä sekä organisaatiolle itselleen että yhteistyössä muiden kanssa.
Kuvakaappauksessa yhteiset palvelut ja prosessit, jotka kuvaavat toimintamalleja kulttuuriperintöaineistojen säilyttämiseen ja käyttöönsaattamiseen.
Kuvakaappauksessa yhteiset palvelut ja prosessit, jotka kuvaavat toimintamalleja kulttuuriperintöaineistojen säilyttämiseen ja käyttöönsaattamiseen.

 

Johdannon jälkeen kuulimme vilkkaan paneelikeskustelun aiheesta ”Viitearkkitehtuurista tienviittoja tulevaisuuteen – Miten tästä eteenpäin?” Paneelin vetäjinä toimivat Matias Frosterus ja Maria Virtanen Kansalliskirjastosta. Panelisteina Tuuli Ahlholm Postimuseosta,Tuomas J. Alaterä Tietoarkistosta, Janne Kanner CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen Datanhallinnan palveluista, Mikko Nykänen Kansalliskirjaston Finna-palveluista sekä Matti Sarmela, Valtakunnallisista kehittämispalveluista.

Keskustelussa nousi esiin muun muassa se, että KAM-sektorille tarvitaan yhteinen kieli, jonka avulla ymmärrämme, millaisia palveluita sekä lainsäädäntöä jo on ja pystymme tunnistamaan puutteita ja aukkopaikkoja. Vaikka viitearkkitehtuuri voi tuntua käsitteenä vieraalta, se kuitenkin liittyy jokaisen työhön (mm. yhteistyöprojektit, rahoitushankkeet). Kun pohdittiin jatkoa viitearkkitehtuurin nykytilasta tulevaisuuteen, on mietittävä esimerkiksi tekoälyn roolia kulttuuriperintösektorilla. Miten saisimme sen avulla vietyä kulttuuriperintöaineistoa vieminen lähemmäs ihmisiä. Myös säilytettävä aineisto muuttuu, tulee uudenlaista säilytettävää, ja se  syntyy eri tavalla. Tähän tekoäly voisi toimia apurina. Lopuksi todettiin, että yhteistyötä tehdään paljon ja tätä viitearkkitehtuurin pitäisi tukea. Johdantoesityksessä tuotiinkin esille, että viitearkkitehtuuria päivitetään jatkossa vuosittain.

”Viitearkkitehtuurista tienviittoja tulevaisuuteen – Miten tästä eteenpäin?” -paneeli vetäjinä Matias Frosterus ja Maria Virtanen Kansalliskirjastosta. Panelisteina Tuomas J. Alaterä Tietoarkistosta, Tuuli Ahlholm Postimuseosta, Janne Kanner CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen Datanhallinnan palveluista, Matti Sarmela, Valtakunnallisista kehittämispalveluista sekä Mikko Nykänen Kansalliskirjaston Finna-palveluista.
”Viitearkkitehtuurista tienviittoja tulevaisuuteen – Miten tästä eteenpäin?” -paneeli vetäjinä Matias Frosterus ja Maria Virtanen Kansalliskirjastosta. Panelisteina Tuomas J. Alaterä Tietoarkistosta, Tuuli Ahlholm Postimuseosta, Janne Kanner CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen Datanhallinnan palveluista, Matti Sarmela, Valtakunnallisista kehittämispalveluista sekä Mikko Nykänen Kansalliskirjaston Finna-palveluista.

Tutkimusohjelmista sekä eurooppalaisista aloitteista kulttuuriperintökentälle 

Jyrki Hakapää, Rahoitushakujen yksikkö, Suomen Akatemia.
Jyrki Hakapää Suomen Akatemian Rahoitushakujen yksiköstä esitteli tulevia rahoitushakuja ja kannusti kulttuuriperintöammattilaisia hakemaan projekteihinsa rahoitusta näiden kautta. Kuva: Heidi Mustajoki.

Iltapäivän ohjelmassa puheenjohtaja Johanna Liljan johdolla katsahdimme viimevuotiseen tapaan mm. kotimaisiin ja eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin kulttuuriperinnön alalla sekä kuulimme, millaisia mahdollisuuksia suomalaisille kulttuuriperintöorganisaatioille (päällikkö Jyrki Hakapää, Rahoitushakujen yksikkö, Suomen Akatemia) syntyy näiden kautta. Lisäksi kuulimme esimerkkejä hanke- ja tutkimusyhteistyöstä (Liisa Näpärä: Root-ERASMUS-hanke, Johanna Lilja: FIN-CLARIAH). Seminaarissa oli mahdollisuus tutustua myös eurooppalaisiin aloitteisiin ja avoimeen kulttuuriperintöön mm. TAROCH-koalition kautta.

Kuumailmapalloa valmistellaan nousuun. Ihmiset pitävät köysistä kiinni.
The Launch of Blanchard’s Balloon at The Hague in 1785 – 1785 – Rijksmuseum, Netherlands – Public Domain.

 

 

 

Avoin kulttuuriperintö -panelistit.
Moderator Jessica Parland-von Essen, Development Manager (FAIR data, EOSC) at CSC – IT Center for Science; Hannu-Pekka Polttila, Head of Department, Archives and Information Services, Finnish Heritage Agency; Tomi Ahoranta, Archivist, National Archives of Finland, secretary of the Memory of the World National Committee and Rosa Ballardini, Professor of Intellectual Property Law and Vice Dean (research) at the University of Lapland, Faculty of Law, DIGICHer project. Kuva: Heidi Mustajoki.

Brigitte Vézina (Director of Policy and Open Culture at Creative Commons) esitteli TAROCH-aloitetta ja kertoi tulossa olevasta julistuksesta avoimen kulttuuriperinnön edistämiseksi. Katso hänen esityksensä teksitetystä Youtube-tallenteesta (in English) ja lue lisää 14.10. annetusta julistuksesta. Susanna Ånäs  Open Knowledge Finlandista puolestaan kertoi Suomen tilanteesta TAROCH-koalitiossa. Seminaaripäivän päätti aktiivinen keskustelu avoimen kulttuuriperinnön haasteista, jossa nostettiin esiin mm. eettiset kysymykset alkuperäiskansojen kulttuuriperinnöstä, avoimuuden itseisarvo ja pohdittiin tekoälyn mahdollisuuksia digitaalisen kulttuuriperinnön saatavaksi tuomisessa. Katso koko keskustelu YouTubesta.

Suurkiitos kaikille Digimen lukijoille sekä tapahtumissa esiintyneille ja osallistuneille! Nähdään ja kuullaan taas ensi vuonna!

 

Digitaalisen kulttuuriperinnön muita tapahtumia

Digime-sivustolla seurataan ja osallistutaan aktiivisesti myös muuhun kuin itse järjestettyihin tapahtumiin, niiinhän se verkostotyö toimii. Sivustolla on ollut uutisia myös Sivistyksen teemavuoden 2024 lopputapahtumasta Pelottomasti puolustamaan sivistystä ja jokavuotisesta Digihumauksesta kertoo artikkeli Mutkikas maailma digitalisoituu. Kansainvälisestä seminaarista on myös kuulumisia Europeana 2025 -politiikkafoorumissa pohdittiin digitaalisen kulttuuriperintöalan varautumista ja IIIF-vierailusta Suomessa Mikä IIIF? Keskustelevat kuvat -hankkeen vieraana Martin Kalfatovic.

Kuvakooste erilaisista kultturiperintöaiheista: leipominen, kuvataide, skeittailu, käsikirjoitus, harmonikansoitto, perinnekäsityö.
Kuvat: Emilia Anundi / opetus- ja kulttuuriministeriö; Helene Schjerfbeck, Lukevat tytöt. Hannu Aaltonen / Kansallisgalleria; Laura Rautjoki / ympäristöministeriön kuvapankki; Barbro Christina Hästesko-Fortunas hushållsbok från Stensböle / Svenska litteratursällskapet i Finland; Saamelaismuseo Siida.

Yhteisen viitearkkitehtuurin lisäksi yksi tärkeimmistä uutisista sijoittui loppuvuoteen, sillä Uusi verkkosivusto kulttuuriperintöstrategian toimeenpanolle julkaistiin ja Digime sai olla sen yhtenä koekäyttäjistä. Suosittelemmekin kaikkia lukijoita tutkimaan oman organisaationsa hankkeita ja palveluita siitä näkökulmasta, olisivatko ne hyviä esimerkkejä strategiasta tai hyvistä käytännöistä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Ajankohtaisia uutisia oli myös aiheista:

Lue lisää seminaarista ja katso tallenteet

Tekstitetty tallenne Digime2025: Verkostot kulttuuriperinnön voimavarana -seminaarista 4.9.2025 on katsottavissa YouTubessa.
Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuurin voit tutustua Digimen julkaisuarkistossa

Tervetuloa! tallenne
palvelujohtaja Katja Hilska-Keinänen, Kansalliskirjasto
Digikompassin päivittäminen ja OKM digitoimiston pj-kausi 2025–2026, diat ja tallenne
erityisasiantuntija Victor Nyberg, opetus- ja kulttuuriministeriö
Digime-viitearkkitehtuurin julkistaminen, diat ja tallenne
kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio, opetus- ja kulttuuriministeriö ja vanhempi tietoarkkitehti Miika Alonen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus
Löydät Digime-viitearkkitehtuuri-dokumentin Digimen julkaisuarkistosta
Paneeli: Viitearkkitehtuurista tienviittoja tulevaisuuteen – Miten tästä eteenpäin? Tallenne

Kotimaiset ja eurooppalaiset tutkimusohjelmat kulttuuriperinnön alalla – Millaisia mahdolisuuksia suomalaisille kulttuuriperintöorganisaatioille näiden kautta?, diat ja tallenne
ROOT-hanke (ERASMUS+-hanke), diat ja tallenne
tietoasiantuntija Liisa Näpärä, Kansalliskirjasto
FIN-CLARIAH – Digitaalinen tutkimusinfrastruktuuri ihmistieteille, diat ja tallenne
palvelujohtaja Johanna Lilja, Kansalliskirjasto
The Towards a Recommendation on Open Cultural Heritage (TAROCH) Coalition (in English)
Introducing the TAROCH initiative, tallenne (in English)
Brigitte Vézina, Director of Policy and Open Culture at Creative Commons
Briefly about the Finnish circle, tallenne
Susanna Ånäs, Interim Executive Director, Open Knowledge Finland
The panel discussion around TAROCH, katso tallenne
Loppusanat, tallenne
päivän puheenjohtajat Katja Hilska-Keinänen ja Johanna Lilja.

Lue edellisistä tapahtumista tästä Digimen artikkelista, joka sisältää myös linkit tekstitettyyn YouTube-tallenteeseen ja esitysdioihin.

 

Tags: , , , , , , , , , ,