Johdanto

Suomalaisiin muistiorganisaatioihin on tallennettu runsaasti kulttuurisesti monipuolisia aineistoja. Kun käsiteltävät aineistot edustavat muuta kuin suomalaista kulttuuria, on suomalaisten muistiorganisaatioiden oltava erityisen huolellisia varmistaakseen, että näitä aineistoja käsitellään ja esitellään asianmukaisella ja eri kulttuureja huomioon ottavalla tavalla. Suomalainen muistiorganisaatio ei voi ilman erillistä reflektiota ja tarkastelua tietää itse, kuinka tietyn vähemmistön tai alkuperäiskansan aineisto näyttäytyy niille ihmisille, joita materiaalit suoraan koskevat. Olisikin tärkeää ottaa näitä ryhmiä tai heidän organisaatioitaan mukaan aineiston käsittelyyn ja julkaisukäytännöistä sopimiseen. Tämän sivun aiheena ovat saamelaiset aineistot.

Saamelaista kulttuuriperintöaineistoa käsiteltäessä ja julkaistaessa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että saamelaiset itse osallistuvat päättämiseen aineiston kuvailusta, hallinnoinnista ja jakelusta. Tämän toteutumista edistää merkittävästi aineiston sijoittuminen saamelaiseen kulttuuriperintöorganisaatioon. Tällä hetkellä Saamelaismuseo Siida, Oulun yliopiston Saamelainen kulttuuriarkisto sekä Saamelaisarkisto ovatkin keskeiset Suomessa saamelaista kulttuuriperintöaineistoa hallinnoivat organisaatiot. Samanaikaisesti Suomessa tallennettu saamelainen kulttuuriperintöaineisto kytkeytyy suomalaisiin KAM-sektorin tietoinfrastruktuureihin, jolloin aineiston hallinnointiin väistämättä syntyy tämän sektorin käytäntöjen myötävaikutus ja yhteistyön tarve. Osa tätä yhteistyötä on, että suomalaisen KAM-sektorin infrastruktuurin kehitystyöhön otetaan mukaan myös Suomessa puhuttujen saamelaiskielten tuki.

Viime vuosina saamelaista museoaineistoa on repatrioitu Kansallismuseosta Saamelaismuseo Siidaan, tämä repatriaatiokokoelma on jo nähtävillä Finnassa. Saamelaista ääniteaineistoa on keskitetty eri arkistojen kokoelmista Oulun yliopiston Saamelaiseen kulttuuriarkistoon. Myös monet muut museot ovat repatrioineet saamelaiskokoelmiaan Siidaan ja tämä positiivinen kehitys jatkuu. Tästä huolimatta saamelaista kulttuuriperintöaineistoa on silti yhä laajalti eri instituutioissa Suomessa. Kattavaa kartoitusta ei välttämättä ole tehty.

Kansalliskirjasto on kehittänyt saamelaiskielten tukea palveluissaan vuodesta 2022 alkaen. Vuodesta 2024 lähtien Finna.fi-hakupalvelua on voinut käyttää myös pohjoissaameksi. Saamennoksen ansiosta kirjastot, museot ja arkistot voivat ottaa pohjoissaamen käyttöön Finnaan pohjautuviin hakupalveluihinsa.

Linkkejä

Organisaatioita

Saamelaismuseo Siida

Kansallismuseo repatrioi vuonna 2021 vanhimman ja laajimman Suomessa museoidun saamelaiskokoelman saamelaisten omistukseen ja käytettäväksi palauttamalla aineiston Saamelaismuseo Siidaan. Saamelaismuseo Siidan materiaalia on haettavissa myös Finnassa.

Oulun yliopiston Saamelainen kulttuuriarkisto

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Oulun yliopiston Saamelaiseen kulttuuriarkistoon on siirretty huomattava määrä saamelaisia ääniteaineistoja, ja arkiston kokoelma onkin erittäin laaja. Aineisto on löydettävissä kokoelmien ylätasoilla Finnassa.

Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkisto

Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston perinnearkiston tietokanta sisältää muun muassa saamelaiskielillä olevia nauhoituksia sekä valokuvia saamelaisista. Aineisto on selattavissa rekisteröitymisen jälkeen erillisessä käyttöliittymässä.

Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkisto

Turun yliopiston HKTL-arkiston folkloristiikan ja uskontotieteen kokoelmaan sisältyvä saamelaisen folkloren äänitekokoelma on maailman laajin. Kyseessä on tutkimusarkisto, jonka aineistoja käytetään tutkimus- ja opetustarkoituksiin.

Saamelaisarkisto, Inari

Saamelaisarkisto toimii saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Arkisto on osa Suomen Kansallisarkistoa.

Kansalliskirjasto

Kansalliskirjaston kokoelmat sisältävät runsaasti saamelaisia julkaisuja. Erillisen kokonaisuuden muodostaa laaja Lapponica-kokoelma, joka sisältää 1 302 vanhempaa nimikettä. Saamelaiskielillä julkaistut kirjat ja sanomalehdet ovat toinen erittäin laaja kokonaisuus, jonka digitoinnissa ollaan tällä hetkellä edetty vuoteen 1939 asti. Kansalliskirjaston kokoelmat sisältävät aineistoja kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä. Vapaakappaleoikeuden perusteella Suomessa julkaistut saamelaiset julkaisut karttuvat järjestelmällisesti Kansalliskirjaston kokoelmiin. Tämän piiriin lukeutuu myös saamelainen musiikki. Kansalliskirjasto on kehittänyt saamelaiskielten tukea palveluissaan vuodesta 2022 alkaen.

Muut toimijat

Laajempien organisaatioiden lisäksi saamelaista kulttuuriperintöaineistoa voi olla myös suomalaisten tieteellisten seurojen arkistoissa. Muun muassa Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkistossa on lukuisten saamelaiskieliä 1900-luvun mittaan tutkineiden tutkijoiden aineistoja.