Digi- ja väestötietovirasto järjestää keväisin Digihumaus-webinaarin. Tilaisuus kokoaa yhteen yhteiskuntamme digitalisaatiosta ja sen edistämisestä kiinnostuneet toimijat ja asiantuntijat. Tänä vuonna aprillipäivänä teemana oli ”Mutkikas maailma digitalisoituu”.

Onko avoimen datan aika jo ohi?

Digihumaus-tapahtumassa Anssi Vanjoki pohti ”Mieletön, mieletön maailma” -puheenvuorossaan, mihin olemme menossa avoimuuden kanssa, mitä avoimuus enää tarkoittaa, kun kaikki tunteitamme myöten on näkyvillä. Nykyinen yhteiskuntamallimme perustuu avoimuuteen, mutta yksityisen avoimuus pelottaa meitä. Voimmeko jatkaa enää datan avaamista ja miten? Samaa pohti avauspuheenvuorossaan myös Janne Viskari, joka pohti, käytetäänkö avointa dataa jopa meitä meitä vastaan. Onko meillä epätarkoituksenmukaisia riippuvuuksia, jolloin saatamme olla haavoittuvia.

Seuraavassa osiossa paneeli keskusteli siitä, miten huolehditaan Suomen digitaalisen infrastruktuurin kestävyydestä ja kunnossapidosta yhteiskunnallisten haasteiden keskellä. Yleisö sai ilokseen kuulla, että moneen on ryhdytty ja varauduttu.

Asta Raami vei puheenvuorossaan ”Ihmeellinen, ihmeellinen ihmismieli” kuulijat pohtimaan rationaalisen ajattelun sudenkuoppia. Tekoälylle ei myönnetty kaikkea osaamista ihmisen intuitiivisen tiedon ja inhimillisen kokonaisuuksien hallinnan yli.

Digihumaus-raportti 2025: epävarma maailma tarvitsee luotettavaa digi-infrastruktuuria

Digihumaus-raportti on Digi- ja väestötietoviraston vuosittain julkaisema raportti. Se esittää kehitysehdotuksia, joilla näköpiirissä oleviin yhteiskunnallisiin haasteisiin voitaisiin vastata hyödyntämällä paremmin olemassa olevia ja uusia teknologioita sekä kehittämällä hallinnon toimintatapoja. Vuoden 2025 raportin tietopohja on muodostettu analysoimalla eri tutkimuslaitosten raportteja sekä osallistamalla sekä Digi- ja väestötietoviraston henkilökuntaa että sidosryhmiä.

Vuoden 2025 Digihumaus-raportti käsittelee julkishallinnon digitalisaatiota ja julkista digitaalista infrastruktuuria kolmen teeman kautta, jotka ovat keskinäisriippuvuus, systeemisyys ja kompleksisuus. Digi- ja väestötietoviraston määrittelemät tulevaisuuden muutostrendit: ongelmien kompleksisuus lisääntyy, digitalisoituminen on kaikkialla, väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, ympäristön ja talouden suhde on muutoksessa ja turvallisuusympäristö monimutkaistuu. Nämä trendit kietoutuvat tiiviisti toisiinsa ja vaikuttavat tulevaisuuteemme. Ajan myötä muutostrendien väliset vuorovaikutussuhteet muuttuvat, ja yhden trendin korostuessa jokin toinen voi jäädä taka-alalle ja nousta taas hetken päästä vahvemmin esille.

Mitä keskinäisriippuvuus tarkoittaa digitaaliselle infrastruktuurille?

  • Digitaalisia ratkaisuja rakentaessaan julkishallinnon tulee kasvattaa tietoisuuttaan järjestelmien keskinäisriippuvuudesta ja arvioida, millainen riippuvuuksien taso on tarkoituksenmukaista.
  • Jotta keskinäisriippuvuus olisi voimavara, hyviä käytäntöjä ja tietoa täytyy jakaa sekä käyttää.   Lisäksi toisistaan riippuvaisten toimijoiden yhteistyötä täytyy rakentaa määrätietoisesti.
  • Epävarmuuteen varautuminen pakottaa oppimaan yhteistyössä toisilta toimijoilta ja aiemmista toimista – myös virheistä ja epäonnistumisista.

Miksi julkisen hallinnon pitää tarkastella maailmaa systeemisesti?

  • Digitalisaatio ja dataistuminen lisäävät systeemisen maailman vaihtoehtojen ja kytkösten määrää samalla kun maailmanpolitiikka muuttuu epävarmemmaksi. Priorisointia ja valintoja tulisi tehdä entistä tarkemmin. Yksi ja sama toimintamalli ei sovellu kaikkiin tilanteisiin.
  • Ilman systeemistä näkökulmaa kompleksisten ongelmien vaikutussuhteet, kytkökset ja epävarmuudet jäävät huomaamatta.
  • Virkakunnan pitää pystyä muodostamaan systeeminen näkökulma poliittisen päätöksenteon tueksi. Tarve vaalikaudet ylittävään aikajänteeseen päätöksenteossa tulee kasvamaan.

Kuinka kompleksisuus vaikuttaa digitaaliseen infrastruktuuriin?

  • Vaikka ongelmien kompleksisuus lisääntyy, kaikki maailman ongelmat eivät onneksi ole sellaisia. Yhä edelleen on ongelmia, joihin on yksinkertaisia ja kestäviä ratkaisuja.
  • Yksinkertaisilla ratkaisuilla on kuitenkin mahdotonta poistaa maailman monimutkaisuutta, kompleksisuutta tai kaoottisuutta. Liian yksinkertaisiin vaihtoehtoihin turvautuminen voi hämätä monimutkaisempien ongelmien tunnistamista, oikeiden kysymysten esittämistä ja oikeiden ratkaisujen löytämistä.

Raportin toimenpide-ehdotukset

Tämän raportin yhteenvetona esitämme kolme ratkaisuehdotusta ongelmien kompleksisuuden hälventämiseen ja digitaalisen infrastruktuurin hyödyntämiseen.

  1. Digitaalisen infrastruktuurin kunnossapito  
    Kun resursseja on niukasti, tarvitaan jaettuja ja yhteisiä ratkaisuja. Julkiset digitaaliset infrastruktuurit ovat julkisen hallinnon yhteisiä hyviä. Digitaalisetkin infrastruktuurit, rakennuspalikat ja palvelut vaativat muun perinteisemmän infrastruktuurin tapaan huoltoa, ylläpitoa, päivittämistä ja korjausta. Jatkuvalla kunnossapidolla myös ehkäistään kalliin korjausvelan syntymistä. Jos digi-infraa ei pidettäisi kunnossa, se voisi näkyä esimerkiksi tietosuojaongelmina tai toimimattomina palveluina. Jatkuva kunnossapito ja modernisointi voi myös maksaa itsensä takaisin kohtuullisessa ajassa, toisin kuin kokonaan uusien ja hyötyodotuksiltaan epävarmojen palveluiden rakentaminen.
  2. Kohti kohdennettuja julkishallinnon verkostoja  
    Kompleksinen maailma ongelmineen vaatii julkishallinnolta sektorirajat ylittäviä yhteistyön muotoja.  Viranomaisten tulee parantaa kykyään toimia systeemisesti panostamalla erilaisiin organisaatiorajat ylittäviin toimintatapoihin ja kehittää mittareita niiden onnistumiselle. Tällaiset verkostot kannattaa kuitenkin rakentaa harkiten ja tarkasti tiettyä tarkoitusta varten, jottei yhteistyö kaadu omaan monimutkaisuuteensa. Hallinnon sisäistä yhteistyötä on lisättävä, mutta julkisten palveluiden järjestämistä jäykistäviä toimintatapoja on vähennettävä.
  3. Ennakoiva EU-vaikuttaminen 
    Suurimmat digitalisaatiota koskevat yhteiskunnalliset kysymykset ratkotaan EU-tasolla. Digitalisaatiokehitys kiihtyy kaikissa EU:n jäsenmaissa, mutta suomalainen ja pohjoismainen luottamukseen ja perusrekistereihin pohjautuva digitalisaatiomalli on edelleen EU:ssa poikkeuksellinen. Digiasioissa EU-vaikuttamisen tulee varmistaa, että sääntely ei rajoita liiaksi kansallista liikkumavaraa, rasita digi-infraamme epätarkoituksenmukaisesti eikä haittaa kansallista perusrekisterien yhteentoimivuuteen perustuvaa periaatetta.

Lähdeartikkeli DVV:n sivustolla: Digihumaus-raportti 2025: Digitalisaatio julkishallinnon yhteisenä hyvänä
Lue Digihumaus-raportti 2025

 

Tags: , , ,