Digitaalisen aineiston syntyyn, käyttöön, levittämiseen, hyödyntämiseen ja säilyttämiseen liittyviä säädöksiä
Digitaalisen aineiston syntyyn, käyttöön, levittämiseen, hyödyntämiseen ja säilyttämiseen liittyviä säädöksiä on opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan organisaatioita koskevassa lainsäädännössä sekä muussa koulutusta, tiedettä, kulttuuria, kirjastoja ja tekijänoikeutta koskevassa lainsäädännössä. Lisäksi digitaaliseen toimintaympäristöön ja verkkoasiointia liittyvää yleistä sääntelyä on yleishallinto-oikeudellisessa lainsäädännössä.
Digitaalisen aineiston syntyyn, käyttöön, levittämiseen, hyödyntämiseen ja säilyttämiseen liittyviä säädöksiä on
1. opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan organisaatioita koskevassa lainsäädännössä,
2. muussa koulutusta, tiedettä, kulttuuria, kirjastoja ja tekijänoikeutta koskevassa lainsäädännössä, ja lisäksi
3. digitaaliseen toimintaympäristöön ja verkkoasiointia liittyvää yleistä sääntelyä on yleishallinto-oikeudellisessa lainsäädännössä.
1. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan organisaatioita koskeva lainsäädäntö
Virastot
Laki Kansallisarkistosta (voimassa 31.12.2025 asti)
Kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen pysyvän säilymisen ja saatavuuden varmistamiseksi sekä käytön edistämiseksi on Kansallisarkisto. Kansallisarkisto on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, jonka toimialueena on koko maa. (1145/2016)
Laki Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista (voimassa 31.12.2025 asti)
Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista annetun lain (1434/2007) mukaan elokuvien ja televisio- ja radio-ohjelmien säilyttämistä ja niihin liittyvää tutkimusta sekä kuvaohjelmien tarjoamisen valvontaa ja mediakasvatuksen edistämistä varten on Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tehtävänä on ottaa vastaan talletuksina ja hankkia kokoelmiinsa elokuvia ja televisio- ja radio-ohjelmia sekä niihin liittyvää esineistöä ja muuta aineistoa, tallentaa ja arkistoida televisio- ja radio-ohjelmia sekä entistää kokoelmissaan olevia aineistoja. Instituutti edistää toimialansa kulttuurin tuntemusta mm. asettamalla näytteille toimialansa aineistoja sekä edistää ja harjoittaa tutkimusta sekä tarjoaa toimialaansa liittyviä palveluja.
Laki Kotimaisten kielten keskuksesta (voimassa 31.12.2025 asti)
Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain (1403/2011) mukaan Kotuksen tehtävänä on suomen ja ruotsin kielten huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus. Kotuksen tehtävänä on lisäksi koordinoida saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen kielenhuoltoa.
Laki Museovirastosta (voimassa 31.12.2025 asti)
Asetuksessa (407/2004) säädetään Museoviraston tehtävistä ja hallinnosta sen lisäksi mitä laissa Museovirastosta (282/2004) on säädetty.
Laki Saavutettavuuskirjasto Celiasta (voimassa 31.12.2025 asti)
Kirjasto edistää aktiivista lukemista, monipuolisia lukutaitoja ja jatkuvaa oppimista tarjoamalla pääsyn saavutettavaan kirjastoaineistoon ja oppimateriaaliin. Kirjaston tarkoituksena on parantaa näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa toimimalla mm. saavutettavan julkaisemisen asiantuntijana.
Laki Varastokirjastosta (voimassa 31.12.2025 asti)
Tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävän aineiston säilyttämistä ja käyttöönasettamista varten on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Varastokirjasto (1078/1988).
Virastoja koskeva 1.1.2026 voimaantuleva lainsäädäntö
Laki Kansallisarkistosta
Laki Museovirastosta
Laki Opetushallituksesta
Laki opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastoista
Laki Saavutettavuuskirjasto Celian palveluista
Laki Taide- ja kulttuurivirastosta
Muut toimijat
Arkistolaki
Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvat julkishallinnon organisaatiot sekä sellaiset julkista tehtävää hoitavat yhteisöt, toimielimet ja henkilöt, joiden tehtävän hoidossa kertyy viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetussa laissa tarkoitettuja asiakirjoja. Arkistolaitos määrää arkistolain piiriin kuuluvien organisaatioiden pysyvästi säilytettävät asiakirjat ja niiden pysyvän säilytysmuodon.
Laki Kansallisgalleriasta
Kansallisgalleriasta (889/2013) säädetään, että kulttuuriperinnön vahvistamiseksi ja taiteellisen sivistyksen edistämiseksi on kuvataiteen valtakunnallisena museona toimiva Kansallisgalleria. Sen tehtävänä on huolehtia Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta ja kartuttamisesta, harjoittaa näyttelytoimintaa ja muuta taidemuseotoimintaa sekä osallistua taidemuseoalan asiantuntijana museoalan kehittämiseen.
Laki yleisistä kirjastoista
Kirjastolain (1492/2016) tavoitteena on edistää
1. väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin;
2. tiedon saatavuutta ja käyttöä;
3. lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa;
4. mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen;
5. aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.
Kirjastolaissa määritellään yleisten kirjastojen tehtävät, valtakunnallinen kehittämistehtävä ja alueellinen kehittämistehtävä. Alueellista kehittämistehtävää hoitavista yleisistä kirjastoista ja niiden toimialueista säädetään erillisillä asetuksilla. Yleinen kirjasto toimii ja kehittää toimintaansa yhteistyössä muiden yleisten kirjastojen, Kansalliskirjaston, Varastokirjaston, Näkövammaisten kirjaston sekä muiden korkeakoulukirjastojen, oppilaitoskirjastojen ja erikoiskirjastojen kanssa.
Museolaki
Museolain (314/2019) tavoitteena on vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen kulttuuri-, historia- ja ympäristöymmärrystä sekä osallisuutta, edistää kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen säilymistä ja kulttuurista moninaisuutta, ja tukea sivistystä, hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja demokratiaa. Museotoiminnan keskeiset tehtävät ovat kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen tallentaminen ja säilyttäminen, tutkimuksen edistäminen ja hyödyntäminen, aineistojen saatavuuden ja käytön lisääminen, perinnön ja taiteen esittäminen sekä yleisötyön, vuorovaikutuksen, opetuksen ja kasvatuksen tukeminen.
Yliopistolaki
Yliopistolain (558/2009) mukaan Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kansalliskirjasto vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta. Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota kansallisia palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Helsingin yliopiston yhteydessä toimii luonnontieteellinen keskusmuseo, joka vastaa luonnontieteellisten kansalliskokoelmien säilyttämisestä, kartuttamisesta ja näytteillepanosta sekä näihin liittyvästä tutkimuksesta ja opetuksesta.
2. Muu koulutusta, tiedettä, kulttuuria, kirjastoja ja tekijänoikeutta koskeva lainsäädäntö
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä
Lain kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) ja lain päivityksen (672/2013) tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen kansallisen kulttuurin aineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Lakisääteisen arkistoinnin piiriin on saatettu
painotuotteiden, ääni- ja kuvatallenteiden ja elokuvien lisäksi myös muut tallenteet, kotimaiset verkkoaineistot sekä Suomessa lähetettävät televisio- ja radio-ohjelmat.
Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Lain (498/2010) tavoitteena on turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä.
Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä
Laki (431/2023) rakennetun ympäristön tietojärjestelmään toimitettavien ja tallennettavien tietojen käsittelystä. Laissa on säädetty (10 §) Museoviraston ja alueellisten vastuumuseoiden tiedonsaantioikeudesta.
Laki saamelaiskäräjistä
Asettaa vaatimuksen viranomaisille neuvotella saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella.
Muinaismuistolaki
Lain tarkoituksena on kiinteiden muinaisjäännösten suojelu ja sääntely koskien irtaimia muinaisesineitä Suomen alueella.
Tekijänoikeuslaki (404/1961 ja siihen tehdyt muutokset)
Tekijänoikeudella suojatun aineiston käytöstä vapaakappalekirjastoissa ja Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa on säädetty tekijänoikeuslaissa ja tekijänoikeusasetuksessa. Siltä osin kuin aineisto ei ole tekijänoikeudella suojattua tai aineisto on tullut tekijänoikeudesta vapaaksi, tekijänoikeuslaki ei rajoita käyttöä. Tekijänoikeuslaissa (404/1961) säädetään muun muassa tekijänoikeuden kohteista ja sisällöstä, teosten käytöstä, tekijänoikeuden siirtymisestä, voimassaoloajasta, tekijänoikeuden lähioikeuksista sekä lain kansainvälisestä soveltamisesta.
Tekijänoikeusasetus (574/1995 ja siihen tehdyt muutokset)
Tekijänoikeusasetuksessa (574/1995) säädetään niistä arkistoista, kirjastoista ja museoista, joihin tekijänoikeuslain asianomaiset säädökset ovat sovellettavissa.
Laki orpoteosten käyttämisestä
Laissa tekijänoikeuslain muuttamiseksi (263/2023) säädetään mm. teosten kappaleiden valmistamisesta yleisölle tekstin- ja tiedonlouhintaa varten, teosten käyttämisestä opetustoiminnassa ja tieteellisessä tutkimuksessa, teosten käyttämisestä sopimuslisenssin nojalla arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa sekä kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten käytöstä.
Valtioneuvoston asetus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta
Yleissopimus keskittyy aineettoman kulttuuriperinnön, kuten perinteiden, tapojen, ilmaisujen, tietojen ja taitojen, suojelemiseen ja säilyttämiseen tuleville sukupolville. Sopimuksen keskeisiä tavoitteita ovat tietoisuuden lisääminen aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä sekä sen siirtäminen uusille sukupolville, mikä on osittain saavutettavissa myös digitalisoinnin avulla.
3. Digitaaliseen toimintaympäristöön ja verkkoasiointiin liittyvä yleinen sääntely
EU:n datanhallinta-asetus
EU:n datanhallinta-asetus (2022/868) koskee julkisen sektorin hallussa olevien, eräiden datatyyppien uudelleenkäyttöä organisaatioiden välillä ja datan välityspalveluiden kautta.
EU:n tekoälyasetus
Asetuksen tarkoituksena edistää ihmiskeskeisen ja luotettavan tekoälyn käyttöönottoa unionissa kohdistaen lainsäädäntöä Euroopassa ja Euroopasta toimiviin tekoälyjärjestelmien tarjoajiin ja käyttöönottajiin.
EU:n tekoälysäädös (2024/1689)
Kehys erityisesti unionin arvojen mukaiselle tekoälyjärjestelmien kehittämiselle.
Hallintolaki
Hallintolain (434/2003) tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa hallintoasioissa sekä edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.
Kielilaki
Kielilaissa (423/2003) turvataan perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää Suomen kansalliskieliä.
Kyberturvallisuusdirektiivi
Direktiivi velvoittaa jäsenvaltioilta kyberturvallisuden strategiaa sekä viranomaisia yhteisen kyberturvallisuuden korkean tason saavuttamiseksi.
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019
Lain tarkoituksena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta ja siten parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja.
Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta
Laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019) säädetään julkisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon vaatimusten toteuttamisesta viranomaisten tiedonhallinnassa. Laki sisältää koko julkista hallintoa koskevat säännökset tiedonhallinnan järjestämisestä ja kuvaamisesta, tietovarantojen yhteentoimivuudesta, tietojärjestelmien yhteentoimivuuden toteuttamisesta, teknisten rajapintojen ja katseluyhteyksien toteuttamisesta sekä tietoturvallisuuden toteuttamisesta.
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista
Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin tässä laissa säädetään.
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) tavoitteena on lisätä asioinnin sujuvuutta ja joutuisuutta samoin kuin tietoturvallisuutta edistämällä sähköisten tiedonsiirtomenetelmien käyttöä.
Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista
Laissa säädetään vahvasta sähköisestä tunnistamisesta sekä tunnistuspalveluiden tarjoamisesta palveluntarjoajille, yleisölle ja toisille tunnistuspalvelun tarjoajille.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
Julkisuuslaissa (621/1999) on määritelty hallinnon julkisuusperiaate ja sen ulottuvuudet. Lakiin on koottu viranomaisten salassa pidettäviä asiakirjoja koskeva luettelo.
EU:n yleinen tietosuoja-asetus
Tietosuojalaki (1050/2018) täydentää EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ja kuvaa henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn yksityisellä ja julkisella sektorilla. Laissa säädetään muun muassa tietosuoja-asioita valvovan viranomaisen nimittämisestä ja organisaatiosta sekä sen toimivaltuuksista.
Lähde: Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuuri 4.9.2025
Myös Valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiasta 2023–2030 1.3.2023 Opetus- ja kulttuuriministeriö, sisältää laajan luettelon kulttuuriperintöä koskevasta lainsäädännöstä