Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämän Sivistyksen teemavuoden 2024 tavoitteina oli nostaa keskusteluun sivistysvaltiomme juuret, pyyhkiä sivistyksen päältä pölyt ja sanoittaa sivistys tähän päivään. Vuoden aikana sivistystä tarkasteltiin kestävän tulevaisuuden, yhdenvertaisuuden, tieteen, taiteen ja kulttuurin, lukutaidon ja elinikäisen oppimisen näkökulmista. Läpäiseviksi näkökulmiksi valittiin digitalisaatio ja myötätunto. 150 vuotta täyttänyt Kansanvalistusseura koordinoi tapahtumia.

Sivistyksen teemavuoden 2024 tapahtumista on nyt julkaistu raportti, jossa kuvataan teemavuoden toimintaa ja tuloksia.  Raportti on tarkoitettu kaikille yhteiskunnan sektoreille tukemaan sivistysvaltiomme tulevaisuutta. Raportti antaa eväät toimintaan kaikille sivistyksen pelottomille puolustajille.

Sivistys on jatkuvaa kehitystä

Kolme oivallusta sivistyksestä

  • Yhteiskunnan tasolla sivistys on uhattuna, mutta yksilöissä siintää toivo: Yhteiskunnallisella ja instituutioiden tasolla sivistys elää tällä hetkellä kurjuuden tarinaa. Sivistykseen kohdistuvat leikkaukset, polarisaatio, valeuutiset, geopolitiikka ja kulttuurilliset ristiriidat haastavat sivistyksen kehitystä. Yksilötasolla innostus sivistyksen vaalimisesta ja kehittämisestä näkyy kuitenkin kirkkaana tapahtumien järjestäjissä ja osallistujissa.
  • Sivistys on henkisen huoltovarmuuden ylläpitäjä: Sivistys auttaa ymmärtämään sekä sanoittamaan maailmaa ja sitä kautta tukee selviytymistä. Sivistys luo toimijuutta ja antaa toivoa tulevasta.
  • Sivistyksen pitää muuttua maailman mukana: Olennainen osa sivistystä on jatkuva kehittyminen. Jotta sivistyksen määritelmä pysyy relevanttina tulevaisuudessakin, sen on muututtava yhteiskunnan mukana.

Kestävä tulevaisuus

Kolme oivallusta

  • Sivistys toimii kestävän tulevaisuuden perustana: Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan ekososiaalisesti sivistyneitä ihmisiä, jotka ymmärtävät ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen todellisuuden väliset yhteydet.
  • Kestävä tulevaisuus vaatii laaja-alaista osaamista: Kaikilla koulutusasteilla ja -muodoilla on keskeinen rooli kestävän tulevaisuuden mahdollistajina. Koulutus lisää tiedollista ja yhteiskunnallista sivistystä, mikä auttaa ymmärtämään historiaa ja visioimaan tulevaa.
  • Tarvitsemme toivoa uhkakuvien täyteiseen todellisuuteen: Kestävää tulevaisuutta tulisi mallintaa toivon kautta. Toivon luominen motivoi ihmisiä toimimaan ja toteuttamaan arjen tekoja.

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja uussuomalaisuus

Kolme oivallusta

  • Sivistynyt keskustelu edistää monimuotoisuutta ja yhteenkuuluvuutta: Sivistyneen, toiset huomioivan keskustelun merkitys korostuu. Se edistää monimuotoisuutta ja yhteenkuuluvuutta ja toimii tehokkaana vastavoimana polarisaatiolle.
  • Monimuotoisuus rikastuttaa yhteiskuntaa: Kulttuurien ja kielen monimuotoisuus tuo mukanaan uusia ajatuksia, näkökulmia ja luovuutta. Ne voivat johtaa parempiin ratkaisuihin ja kehitykseen eri aloilla. Tämä rikastuttaa yhteiskunnan kulttuurielämää ja voi tuoda myös taloudellisia hyötyjä.
  • Yhdenvertaisuus ja osallisuus ovat keskeisiä yhteiskunnan toimivuudelle: Yhdenvertaisuus koulutuksessa ja työelämässä sekä uussuomalaisten osallisuus yhteiskunnan toimintaan ovat tärkeitä inkluusion ja osallistamisen edistämisessä. Myötätunto ja oikeudenmukaisuus ovat keskiössä moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden vaalimisessa.

Tieteestä sivistykseksi

Kolme oivallusta

  • Tiede ja sivistys kulkevat käsi kädessä: Sivistys pohjautuu tutkittuun tietoon. Se on välttämätöntä tieteen tekemiselle. Uusi tutkimus rakentuu aina aiemman tutkimustiedon varaan ja hyödyntää sekä laajentaa olemassa olevaa tietoa uusien oivallusten ja innovaatioiden saavuttamiseksi.
  • Sivistystä ja tiedettä ei synny ilman keskustelua: Myötätunto ja ihmisyys ovat läsnä myös tieteessä. Tieteen tekemiseen tarvitaan nöyryyttä, uteliaisuutta ja myötätuntoa. Tieteelliset saavutukset eivät synny tyhjiöissä, ne vaativat vuorovaikutusta ja keskustelua tutkijayhteisössä sekä tieteen ja sen kohteiden välillä.
  • Teknologian kehitys on valjastettava sivistyksen hyväksi: Tekoälyllä ja robotiikalla tulee olemaan suuria vaikutuksia ihmiskuntaan – niihin tulee varautua, hyvässä ja pahassa. Ehdoton teknologiavastaisuus on yhtä hölmöä kuin ehdoton teknoutopistisuus.

Kulttuuri ja taide sivistyksen edelläkävijänä

Kolme oivallusta

  • Taiteen ja kulttuurin avulla rakennetaan siltoja yksilöiden ja yhteisöjen välille: Taide ja kulttuuri luovat merkityksiä sekä yksilöille että yhteisöille, edistävät hyvinvointia ja rakentavat yhteisöllisyyttä.
  • Taide synnyttää myötätuntoa: Taide mahdollistaa toisen asemaan asettumisen ja erilaisten näkökulmien ja kulttuurien havainnoimisen ja ymmärtämisen. Taide ja kulttuuriperintömme auttaa meitä katsomaan maailmaa ylisukupolvisesti.
  • Taide opettaa havainnoimaan ja havaitsemaan: Taiteen tekeminen ei johda vain taideteoksiin. Taiteen avulla oppii näkemään ja tuntemaan sekä ilmaisemaan omia tunteitaan ja kokemuksiaan uusin tavoin.

Lukutaito ja dialogi

Kolme oivallusta

  • Kriittinen lukutaito ja digilukutaito ovat tärkeää osaamista: Yhteisöjen ja yksilöiden on kyettävä arvioimaan sosiaalisen median ja tekoälyllä tuotettujen sisältöjen luotettavuutta. Siihen tarvitaan kriittistä ajattelua ja osaamista teknologian mahdollisuuksista ja uhista.
  • Myötätunto on dialogin edellytys ja tulos: Mikäli haluamme lisätä myötätuntoa yhteiskunnassa, meidän tulee käydä dialogia toistemme näkökantojen ymmärtämiseksi.
  • Sivistykseen panostaminen on paitsi arvokasta myös strategisesti viisasta: Koulutusta ei tule nähdä vain välineenä tuottaa tietynlaisia osaajia työmarkkinoille. Sivistys itsessään on arvokasta, ja tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee osaamista, jota ei nyt osata ennakoida.

Elinikäinen oppiminen ja sivistys

Kolme oivallusta

  • Sivistystä ei ole ilman elinikäistä oppimista: Sivistyksen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi täytyy olla valmis oppimaan uusia asioita ja kehittämään itseään jatkuvasti.
  • Elinikäistä oppimista ei ole ilman sen mahdollistavia yhteisöjä ja instituutioita: Koko elämän ajan jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen tarvitaan ympäristöjä, jotka tarjoavat resursseja ja tukea: kouluja, yliopistoja, kirjastoja ja vapaan sivistystyön laaja kenttä.
  • Oikein käytettynä digitaaliset välineet tekevät sivistyksestä saavutettavampaa: Digitaaliset välineet voivat helpottaa ja laajentaa tiedon ja kulttuurin saavutettavuutta tarjoamalla joustavamman pääsyn laajoihin tietolähteisiin, oppimateriaaleihin ja koulutusmahdollisuuksiin.

Lopputulema

19. maaliskuuta 2025 vietimme Sivistyksen teemavuoden päätösjuhlaa, jossa myös raportti julkaistiin. Puheissa muistutettiin muun muassa, että työ jatkuu ja meidän kaikkien on hyvä ottaa rooli sivistyksen pelottomana puolustajana sekä muistaa, että sivistys on myötätuntoa kaikkea elollista kohtaan. Pölyt tuli pyyhittyä ja samalla paljastui sivistyksemme uusi kiteytys:

Sivistys on voimavara, kansallisen turvallisuuden perusta ja toimintaa paremman tulevaisuuden eteen.

Lisätietoa
Sivistyksen teemavuosi 2024 -sivusto
Uutinen raportista KVS-säätiön sivustolla
Raportti, pdf
Digitaalinen sivistys ja kulttuuriperintö – 3D:n mahdollisuudet -keskustelutilaisuus järjestettiin 7.4.2024 yhdessä Digime-verkoston, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Museoviraston kanssa Oodissa ja verkossa.
Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön sivu Keskustelusarja digitaalisesta sivistyksestä.

 

Tags: , ,