Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuuri 2025

Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuuri on kulttuuriperintöalan yhteentoimivuuden kehittämiseen suunnattu kokonaisuus sekä kulttuuriperintöorganisaatioiden strategisen johtamisen ja viestinnän työkalu digitaalisten aineistojen hallintaan. Yhteisen viitearkkitehtuurin tavoitteena on vahvistaa kulttuuriperintöorganisaatioiden valmiuksia vastata digitaalisen siirtymän mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin. Kulttuuriperintöorganisaatio voi hyödyntää viitearkkitehtuuria oman toimintansa kuvauksessa.

Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuuri (2025):

Viitearkkitehtuuri kuvaa kulttuuriperintöalan yhteiset digitaaliset palvelut ja niiden säädöspohjan, kansallisesta digitaalisesta kulttuuriperinnöstä syntyvät keskeiset arvovirrat sekä toiminnan järjestämiseen ja ylläpitämiseen tarvittavat kyvykkyydet. Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuuri päivittää osana Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta laaditun kokonaisarkkitehtuurin (2016).

Viitearkkitehtuurin omistaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja sitä ylläpidetään yhteistyössä kulttuuriperintösektorin toimijoiden kanssa. Wiki-aineistot ovat jatkuvasti kommentoitavissa ja viitearkkitehtuurista julkaistaan kerran vuodessa päivittyvä kooste.

Kuvakaappauksessa yhteiset palvelut ja prosessit, jotka kuvaavat toimintamalleja kulttuuriperintöaineistojen säilyttämiseen ja käyttöönsaattamiseen.

Kuvakaappauksessa yhteiset palvelut ja prosessit, jotka kuvaavat toimintamalleja kulttuuriperintöaineistojen säilyttämiseen ja käyttöönsaattamiseen.

Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuurin sisältö

  • Arkkitehtuurin hallintamalli
  • Periaatteellisen tason kuvaukset
    • Megatrendit
    • Säädökset
    • Arkkitehtuuriperiaatteet
    • Sidosarkkitehtuurit
    • Strategiset linjaukset
  • Käsitteellisen tason kuvaukset
    • Arvovirrat
    • Yhteiset palvelut ja prosessit
    • Kyvykkyydet
    • Palvelukartta
    • Tietovirrat
Standardisalkussa määritellään FINNA- ja PAS-palveluissa ja muissa yhteisissä järjestelmissä sovellettavat standardit. Standardoinnin tavoitteena on varmistaa rakennettavan järjestelmäkokonaisuuden toimivuus, joka edellyttää esimerkiksi eri organisaatioiden tallentaman metatiedon riittävää semanttista yhteismitallisuutta.
KDK-standardisalkku versio 1.2.0., 4.12.2017 (pdf)
Standardisalkun päivittäminen on käynnissä ja se tullaan liittämään osaksi viitearkkitehtuuria syksyllä 2026.


KDK-kokonaisarkkitehtuuri (2016, ei enää käytössä)

Kokonaisarkkitehtuurin yleiskuva. Yhteisten palveluiden, tukipalveluiden, standardisalkun ja organisaatioiden taustajärjestelmien lisäksi kokonaisarkkitehtuuriin kuuluvat palveluprosessit, tietovirrat ja metatietojen välitys palveluiden välillä.

 

Kokonaisarkkitehtuurin (2016) yleiskuva. Yhteisten palveluiden, tukipalveluiden, standardisalkun ja organisaatioiden taustajärjestelmien lisäksi kokonaisarkkitehtuuriin kuuluvat palveluprosessit, tietovirrat ja metatietojen välitys palveluiden välillä.

Lisätietoa:

kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio, opetus- ja kulttuuriministeriö, tapani.sainio(at)gov.fi, p. 02953 30336
opetusneuvos Sami Niinimäki, opetus- ja kulttuuriministeriö, sami.niinimaki(at)gov.fi, p. 02953 30303