Digime2022-seminaarissa Tarjolla tänään ja huomenna: Digitaalinen kulttuuriperintö -seminaari 14.10.2022 keskusteltiin tekoälystä. Teemaan liittyneellä pistäytymisklinikalla tunnusteltiin, tarvittaisiinko KAM-sektorille yhteistä tekoälyn tiekarttaa ja mitä sen pitäisi sisältää. Esimerkiksi Kulttuuriperintöstrategiaehdotuksessa 2030 viitataan muutamissa kohdissa tekoälyn etuihin kulttuuriperintötiedon tarkastelemisessa, tutkimisessa ja hyödyntämisessä uusin tavoin, mutta tarkempaa kuvailua sen mahdollisuuksista tai asiaan liittyvistä kysymyksistä strategia ei sisällä.
Tunnin aikana aiheesta käytiin kiinnostavia keskusteluita monia eri organisaatioita edustaneiden ammattilaisten kanssa. Työskentelytapana oli perinteinen post it-lappujen täyttö, mikä loi kiinnostavan kontrastin aiheeseen nähden. Klinikalla vastattiin temaattisiin kysymyksiin, jotka jakautuivat 1) työn arjessa tehtyihin havaintoihin tekoälystä ja koneoppimisesta, 2) tekoälyn edellyttämiin osaamiseen, teknologioihin ja resursseihin ja 3) yhteistyön mahdollisuuksiin.
Ideat ja kokemukset jakoon
Pistäytymisklinikalla jaettiin osallistujien kesken monenlaisia kiinnostavia kokemuksia siitä, kuinka tekoälyä tai laajemmin ottaen uusimpia teknologian sovellutuksia on hyödynnetty viime aikoina. Keskustelujen perusteella kokemuksia olisi tarvetta jakaa aktiivisemmin eri toimijoiden kesken. Osallistujien mukaan yhteistyötä olisi hyvä tehdä enemmän hankkeissa niin että resursseja voitaisiin jakaa ja osaamista kehittää yhdessä.
Pistäytymisklinikan tulokset heijastelivat myös sitä, että tekoälylle annettu merkityssisältö on erilainen kullekin osallistujalle; kyseessä on välillä vaikeasti ymmärrettävä ja abstrakti käsite. Eri yhteyksissä rima sen suhteen, mikä oikeastaan lasketaan tekoälysovellukseksi tai tekoälyn hyödyntämiseksi, asetetaan eri korkeudelle, minkä vuoksi yhteisen näkemyksen löytäminen voi olla usein haastavaa.
Metatiedosta metaversumeihin
Keskeisemmäksi tekoälyä omassa organisaatiossa koskevista havainnoista näytti pistäytymisklinikan keskusteluissa nousevan automaattisen kuvailun kehittäminen ja metadatan parantaminen. Yhtäältä korostettiin sitä, että näiden perusteiden pitää olla kunnossa, sillä metatietoa voidaan pitää myös tekoälyn kehittämisen perustana ja avaimena muun datan löydettävyyteen. Lisäksi metatieto on useimmiten vapaasti käytettävissä toisin kuin sen takana oleva data, joka usein käyttörajoitetumpaa esimerkiksi tekijänoikeuksien vuoksi.
Metatiedon automaattinen tuottaminen nostettiin esiin ajankohtaisena kysymyksenä niin äänen kuin kuvienkin osalta. Samalla todettiin, että kirjallisessa aineistossa on vielä runsaasti tekemistä. Toiminnot kuten kirjoitusvirheiden automaattinen korjaaminen tai käsinkirjoitettujen tekstien parannukset voisivat klinikalle osallistuneiden mukaan lukeutua tekoälyn seuraaviin kehittämiskohteisiin. Myös ontologioiden kehittäminen ja hyödyntäminen olisivat vahvasti mukana tekoälyyn juuri nyt kytkeytyvissä toimenpiteissä.
Tekoälyyn tulevaisuudessa ja osittain jo tänä päivänä liittyväksi aiheeksi koettiin myös erilaiset virtuaaliympäristöt (metaversumit), jotka voisivat tulevaisuudessa tarjota uusia lähestymistapoja ja näkökulmia kulttuuriperintöön. Hieman suppeammassa kehityskuvassa tulevaisuuden tavoitteeksi asetettiin se, että kulttuuriperintödataa hyödynnettäisiin ylipäätään tekoälyn opettamisessa ja sen mahdollisuudet tunnettaisiin paremmin.
Yhteisten kysymysten äärellä
Digime2022-seminaarin eri puheenvuoroissa kuului läpi ajankohtaisina teemoina aineistojen käytön eettisyys sekä ilmastokestävyys. Nuo samat teemat nousivat esiin myös tekoälyn pistäytymisklinikalla, missä ne nähtiin välttämättömiksi ennakkoedellytyksiksi myös tekoälyn kehittämisessä. Tähän kuitenkin tarvitaan yhteistyötä, ja toisaalta klinikalla ilmaistiin huolta nykylainsäädännön yhteistyölle luomista esteistä esimerkiksi kulttuuriaineistojen tiedonlouhinnan osalta. Juridiikka tarjoaa toisaalta äärimmäisen tärkeän viitekehyksen mitä tulee muun muassa tietosuojaan ja automaattisen päätöksenteon vaikutusten arviointiin. Valitettavasti laajoja datamassoja hyödynnetään klinikalle osallistuneiden mukaan edelleen vähemmän kuin olisi tarkoituksenmukaista.
Tekoälyn sisällön ja käsitteen hahmottaminen on KAM-sektorilla edelleen muotoutumassa, ja sen potentiaaliin liittyy paljon vielä tunnistamattomia asioita. Se, missä KAM-sektorin pitäisi olla vuonna 2030, ei pistäytymisklinikalla käytyjen spontaanien keskustelujen perusteella vielä selviä. Siellä käydyt keskustelut muun muassa edellä mainituista teemoista viittaavat tarpeeseen fokusoidummille jatkokeskusteluille ja ideoinnille. Keskustelua tarvitaan lisää, jotta tiedonvaihto mahdollistuu ja osaaminen kehittyy. Seuraava askel lieneekin löytää foorumit, jotka mahdollistaisivat keskustelun ja yhteisen näkemyksen muodostamisen koko kulttuuriperintökenttää kuunnellen.
Pistäytymisklinikan vetäjät:
Liisa Näpärä, Päivi Maria Pihlaja, Matias Frosterus ja Mikko Lappalainen, Kansalliskirjasto
[email protected]
Tags: digiitaalinen kulttuuriperintö, digime-seminaarit, digime2022, pistäytymisklinikat, artificiell intelligens