Keskustakirjasto Oodiin kokoontui syksyn aluksi 170 osallistujaa kuulemaan, mikä on ajankohtaista digitaalisessa kulttuuriperinnössä juuri nyt. Lisäksi tilaisuutta seurasi etäyhteydellä yli 90 henkilöä.

Kuva: Veikko Somerpuro

 

Kaikille avoin ja arkeen kiinnittyvä kulttuuriperintö edistää yhteiskunnallista moniarvoisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta

Kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio aloitti aamupäivän ohjelman kertomalla opetus- ja kulttuuriministeriön digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuudesta. Ajankohtaista tänä vuonna ministeriön näkökulmasta oli hallitusohjelman toteutuksen lisäksi tiedonhallintalain tuomat velvoitteet, Finnan ja Kulttuuriperintö-PAS:in kehittäminen, näyttö- ja käyttörajoitteisten aineistojen käsittely.

Tietopolitiikka, uusi tiedonhallintalaki ja kulttuuriperintö: huomioita ja vaikutuksia

Neuvotteleva virkamies Riitta Autere valtiovarainministeriöstä avasi esityksessään tiedonhallintalain tarkoitusta ja tavoitteita. Tavoitteena on tiedonhallintaan liittyvien vaatimusten yhtenäistäminen ja selkeyttäminen koko julkisessa hallinnossa. Tärkeää on myös edistää tietosuojaa, tietoturvallisuutta ja tietoaineistojen vastuullista hyödyntämistä sekä julkisuusperiaatteen toteutumista. Tiedonhallintalaki (906/2019) tulee voimaan 1.1.2020.

Kommenttipuheenvuorossaan arkistonjohtaja Juha Henriksson Musiikkiarkistosta pohti uutta lakia KAM-juridiikan näkökulmasta, esimerkiksi miten laissa huomioidaan ”kulttuuriperinnön” ja ”arkistoinnin” käsitteet. Hän esitti myös kysymyksen, miten paljon uusi laki tukee laajaa kulttuuriperintöaineistojen avaamista, mikä on kulttuuriperintöorganisaatioiden toiveena pitkään.

Osallistujat siirtymässä Oodin toisen kerroksen klinikoille. Kuva: Veikko Somerpuro

Finna väylänä digitaalisiin kulttuuriperintöaineistoihin nyt ja tulevaisuudessa

Finnan kehittämispäällikkö Erkki Tolonen esitteli vaikuttavasti numeroin, miten suosituksi palveluksi Finna.fi on kasvanut. Finna on kasvanut merkittäväksi väyläksi arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoihin, vuonna 2018 kaikkiaan 2,3 miljoonaa kävijää Finna.fi-palvelussa. Avoimet aineistot kiinnostavat ja niitä on saatavilla yli 700 000 kappaletta.

Finnan uusia hankkeita vuonna 2019 ovat muun muassa Finna Luokkahuone, joka tuo kuratoituja aineistoja opettajille. Avoimien oppimateriaalien hakua Finnan kautta edistetään. Arkistojen rajoitettujen aineistojen haku ja digitoituja aineistoja on tulossa paremmin näkyviin. Tulossa on myös pitkiä elokuvia KAVI:lta.

Nykyisen 2016–2020 strategian mottona on ollut ”Finna on johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä”. Finnan konsortioryhmä työstää palvelun tulevaisuuden visiota juuri nyt kaudelle 2021–2030.

Erkki Tolonen ja Bjarne Beckmann Finnasta keskustelemassa piipahdusklinikalla. Kuva: Veikko Somerpuro

Tietoiskuja ja piipahdusklinikoita

Celian saavutettavuusasiantuntijat Kirsi Ylänne ja Miia Kirsi kävivät tiiviisti läpi, mitä laissa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta vaaditaan ja mitä pitäisi tehdä nyt. Tietoiskun jälkeen seminaarin osallistujat pääsivät esittämään tarkentavia kysymyksiä piipahdusklinikoille. Kuva: Veikko Somerpuro
Kimmo Koivunen ja Heikki Helin piipahdusklinikalla. Etukäteen seminaarille oli esitetty toivomus yleistajuisesta Kulttuuriperintö-PAS-palvelusta. Kehityspäällikkö Kimmo Koivunen CSC – tieteen tietotekniikan keskuksesta oli kuunnellut tätä toivetta hyvin. Seminaarin palautteessa tämän vaikeahkon kokonaisuuden avaamisesta kiitettiin. Kuva: Veikko Somerpuro
Jussi-Pekka Hakkarainen Kansalliskirjastosta kertomassa dataklinikoista.
Dataklinikoiden tavoitteena oli luoda yleiskuva siitä, millaisia aineistoja ja palveluja Kansalliskirjasto tarjoaa ja mistä ne löytyvät sekä lisätä ymmärrystä siitä, miten Kansalliskirjaston tuottamaa dataa tulisi tarkastella ja millaisilla välineillä sitä voi hyödyntää. Dataklinikoissa käytiin läpi erilaiset verkkokokoelmat, avoimen datan palvelut, datakatalogi ja digi.kansalliskirjasto.fi. Dataklinikoissa käytiin läpi myös Kansalliskirjaston politiikat.
Kuva: Veikko Somerpuro
Ismo Malinen listasi Museoviraston 3D-hankkeen tavoitteet: 1. Tutkimus. ja opetuskäyttö, 2. Kokoelmien säilyvyyden ja esineturvallisuuden parantuminen, 3. Mahdolliset vaikutukset kokoelmaprosessiin, erityisesti luettelointiin, 4. Ohjeistuksen ja prosessien tekeminen ja muokkaaminen, 5. Digitaalisten palvelujen kehittämisen mahdollistaminen ja 6. Uudet innovaatiot, mahdollistaminen. Näistä ensin keskitytään ohjeistukseen ja prosessin kuvaamiseen. Piipahdusklinikka oli tupaten täynnä. Kuva: Veikko Somerpuro
Tietoiskussaan Piia Naukkarinen hahmotteli Finna-tutkijasali-palvelun tavoitetta ja konseptia. Projektin ensimmäisen vaiheen pilotti mahdollistaa esimerkiksi tutkijoille aineistojen löytymisen myös elävien henkilöiden henkilötietoja hakutermeinä käyttäen. Hyöty tällöin käyttäjälle on enemmän hakutuloksia ja relevantimpia hakutuloksia. Valmiin palvelun konseptina on tarjota pääsy ja aineiston löytyminen verkossa myös tietosuojattuun aineistoon ja välttää näin matkustaminen fyysiseen arkistoon. Tulevaisuudessa mahdollinen kaikille, joiden aineisto tai metatieto sisältää tietosuojattuja tai muuten rajoitettuun käyttöön tarkoitettuja tietoja. Mukaantulon aikataulua ei vielä ole, ensin tutkitaan pilottivaiheen tulokset. Kuva: Veikko Somerpuro
Kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta oli pystyttänyt Time Machine -hankkeen esittelypisteen kirjaston aulaan.
Kuva: Veikko Somerpuro
Mikko Lappalainen Kansalliskirjastosta esitteli pähkinänkuoressa ontologioita ja Finto-palvelun: Kansalliskirjaston Finto-palvelu kehittää koneluettavia linkitetyn datan ontologioita ja työkaluja yhteentoimivaan tiedon kuvailuun. Finton ontologioiden avulla eri tietoaineistojen sisällöt saadaan kuvattua yhteismitallisesti, jolloin tiedon löytyvyys eri palveluiden välillä helpottuu. Tietoaineistojen semanttinen yhteentoimivuus helpottaa myös tietojen siirtelyä eri järjestelmien välillä. Näitä havainnoillistamaan klinikalle oli tuotu Annif-robotti ja Onko sinusta ontologiksi -testillä pystyi selvittämään YSO-taitonsa. Kuva: Veikko Somerpuro

”Yrityksiä, erehdyksiä, unelmia ja toiveita”: käyttäjäpaneeli digitaalisesta kulttuuriperinnöstä

Paneelikeskustelu oli monelle etukäteen odotetuin esitys. Jussi-Pekka Hakkarainen ja Riitta Peltonen toimivat paneelin vetäjinä.

Tutkija Kati Katajisto Helsingin yliopistosta valotti omassa puheenvuorossaan muun muassa, millaisia oppiaineiden ja hallinnon rajoja ylittäviä haasteita on yliopistossa digitaalisessa historiantutkimuksessa ja -opetuksessa. Hän muistutti myös, että: ”Digitaalinen kulttuuriperintö on myös omaan viihdekäyttöön”.

Äidinkielen opettaja Kati Suomela Kilterin koulusta kertoi, miten Finna auttoi 7.-luokkalaisia eläytymään sääty-yhteiskuntaan kuvien ja paikkatiedon avulla

 

Panelistit Kati Suomela, Kati Katajisto, Mari Immonen, Sastamalan seudun museo ja Aki Pohjankyrö, Helsingin kaupunginmuseo taustanaan osallistujien vastauksia Mentimeter-kyselyyn. Kuva: Veikko Somerpuro

Loppuyhteenvedossa yleisö sai vastata kysymykseen: ”Miten aiot edistää digitaalisen kulttuuriperinnön käyttöä?”  Suosituimpia painotuksia olivat saavutettavuus, yhteentoimivuus, resurssit, markkinointi ja osaaminen – ja paljon paljon muuta.

Jos osallistuit etänä tai et ehtinyt kaikille piipahdusklinikoille, katso vetäjien yhteystiedot tietoiskujen esityskalvoilta ja ota yhteyttä!

Lämmin kiitos kaikille osallistujille, esiintyjille ja panelisteille!

Tallenne tapahtumasta
on katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=r5ir_lonZTc

Esitykset luettavissa:
Digitaalinen kulttuuriperintö: oivalluksia ja vuorovaikutusta
kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio, opetus- ja kulttuuriministeriö
Tietopolitiikka, uusi tiedonhallintalaki ja kulttuuriperintö: huomioita ja vaikutuksia
neuvotteleva virkamies Riitta Autere, valtiovarainministeriö
Kommenttipuheenvuoro KAM-juridiikan näkökulmasta
arkistonjohtaja Juha Henriksson, Musiikkiarkisto
Ajankohtaista saavutettavuudesta
saavutettavuusasiantuntijat Kirsi Ylänne ja Miia Kirsi, Celia
Finna väylänä digitaalisiin kulttuuriperintöaineistoihin nyt ja tulevaisuudessa
kehittämispäällikkö Erkki Tolonen, Kansalliskirjasto
Digitaalisen kulttuuriperinnön säilyttämisen palvelut
kehityspäällikkö Kimmo Koivunen, CSC – tieteen tietotekniikan keskus
Kohtaamisia ja odotuksia datalähtöisestä tutkimuksesta
Jussi-Pekka Hakkarainen ja Juha Rautiainen, Kansalliskirjasto
Suomalaisten museoiden 3D-hankkeet – Ismo Malinen, Museovirasto
NKR: tietosuojattuja hakutietoja ja aineistoja Finnaan – Piia Naukkarinen Kansalliskirjasto, Finna
Ontologiat digitaalisen kulttuuriperinnön tieverkkonaMikko Lappalainen, Kansalliskirjasto

 

Tags: , , , , , , , , , , ,