Katsaus Digimen vuoteen 2024

Digimen sivustosta on tullut jo monille tuttu tiedonhakukohde, sillä sivustolta löytyy kolmella kielellä digitaalisen kulttuuriperinnön keskeiset yhteiset aiheet. Kuluneen vuoden aikana pysyviin sivuihin on tehty tarkistuksia ja linkkejä on päivitetty. Ensi vuonna sivustolle lisätään uusia pysyviä teemasivuja muun muassa: saameaineistot KAM-sektorilla, tekoäly KAM-sektorilla ja Arkistoverkoston oma sivu. Digimen yksi tärkeimmistä sosiaalisen median viestintäkanavista on ollut X (ent. Twitter), ensi vuoden alussa Digime saa myös oman LinkedIn-kanavan.

Sivuston suosituin osio on tapahtumakalenteri, josta voi katsastaa tulevia tapahtumia tai kerrata kuluneen vuoden tapahtumia (linkit löytyvät kätevästi yhdestä paikasta). Vanhempia artikkeleita voi tarkastella Ajankohtaista-osiosta.

Tapahtumia digitaalisesta sivistyksestä tekoälysaunaan

Digitaalinen sivistys ja kulttuuriperintö – 3D:n mahdollisuudet -keskustelutilaisuus järjestettiin 7.4. yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Museoviraston kanssa Oodissa ja verkossa. Tilaisuudessa haluttiin konkretisoida ja keskustella siitä, mikä on digitaalisen kulttuuriperinnön rooli digitaalisessa sivistyksessä ja esitellä museoalan digitalisaatiokehittämisen yhtä painopistettä käytön ja hyödynnettävyyden näkökulmasta. Lisäksi haluttiin tarjota inspiraatiota ja yhteistyömahdollisuuksia kulttuuriperintöalan ja muiden alojen välille.

Ohjelmassa kuultiin muun muassa esittelyjä toteutetuista 3D-mallinnuksista näyttelytiloissa ja verkkoympäristöissä sekä keskustelua eri alojen tarpeista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tilaisuuteen ilmoittautui 102 henkilöä. Kysymys ”Tilaisuus kokonaisuutena onnistui” sai arvioksi 3.89/4.00. Tilaisuuden palautteissa todettiin mm. ”Erittäin kiinnostava ja monipuolinen katsaus lyhyessä ajassa digitaaliseen kulttuuriperintöön ja 3D:n mahdollisuuksiin. Upeita nostoja esim. Petäjäveden kirkko” ja ”Erittäin mielenkiintoinen tilaisuus ja toimiva edustus eri alojen asiantuntijoita!”. Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön sivu Keskustelusarja digitaaalisesta sivistyksestä.

Digime oli seitsemän kertaa mukana järjestämässä erityisesti kulttuuriperintöorganisaatioiden asiantuntijoille suunnattuja Tekoälykahveja yhdessä Kansallisarkiston, CSC:n, tutkimuskeskus Digitalian, SKS:n ja Turun yliopiston kirjaston kanssa. Tapahtumiin ei ole ilmoittautumista, jotta kynnys osallistumiseen olisi matala. Digime oli aktiivisesti mukana myös viestimässä toukokuisesta AI Sauna -tapahtumasta, jonka tarkoituksena oli saattaa yhteen kulttuuriperinnöstä sekä avoimesta tieteestä ja tiedosta kiinnostuneita tahoja keskustelemaan ja löytämään synergiaetuja tekoälyn käyttöön. Idea syventävään tapahtumaan oli saatu Digitaalisen kulttuuriperinnön pyöreän pöydän ja Tekoälykahvien tapaamisissa. Digime-viestintävastuun järjestämät tapahtumat kokosivat tänä vuonna noin 400 osallistujaa.

Digime2024-seminaari: Digitaalisen kulttuuriperinnön horisontit

Digimen vuodenkierrossa päätapahtuma sijoittuu loppuvuoteen, jolloin järjestetään seminaari koko kulttuuriperintösektorille. Tänä vuonna keskusteltiin yhdessä siitä, miten arkistot, kirjastot ja museot voivat yhdessä löytää kulttuuriperinnön uusia mahdollisuuksia?

Näitä mahdollisuuksia luodattiin Kansalliskirjaston, opetus- ja kulttuuriministeriön, CSC – tieteen tietotekniikan keskuksen ja Digime-yhteistyöverkoston järjestämässä Digime 2024: Digitaalisen kulttuuriperinnön horisontit -seminaarissa 10.10.2024 Oodissa ja etäyhteydellä.

Tuttuun tapaan katsottiin tulevaan: digitaalisen kulttuuriperinnön horisontteja tarkasteltiin mm. Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuurityön näkökulmasta ja kuultiin, millaisia rahoitusmahdollisuuksia ja muita mahdollisuuksia suomalaisille organisaatioille avautuu erilaisten eurooppalaisten hankkeiden ja aloitteiden kautta.

Seminaaria luonnehdittiin tähän asti parhaaksi ja aamupäivän osuutta kiiteltiin mm. näin: ”Kiitos jälleen hienosta seminaaripäivästä. On virkistävää, että Digime-seminaareissa esitellään aina hyvin ajankohtaisia ja uusia asioita. Moni esitelmien aiheista oli todella mielenkiintoisia ja oli mukava kuulla tiivistettyjä versioita niinkin kompleksisista asioista kuin EU-avustushaut! Data-avaruuden ja Common European data space for cultural heritage -hankkeen esittelyt olivat erittäin tervetulleita, sillä en varmasti omatoimisesti nettiä selaamalla olisi saanut näin kattavaa kuvaa hankkeista.”

Ohjelman jälkimmäinen puoli oli omistettu Digime-viitearkkitehtuurityölle, joka tuolloin oli juuri alkanut ja on nyt jatkunut syventävillä työpajoilla. Koko digitaalisen kulttuuriperintösektorin yhteinen viitearkkitehtuurityö valmistuu kesäkuussa 2025.

Digitaalisen kulttuuriperinnön yhteentoimivuus ja viitearkkitehtuuri -paneelissa saatiin hyviä näkökulmia meneillään olevaan viitearkkitehtuurityöhön. Paneelin vetäjänä toimi tietojärjestelmäpäällikkö Esa-Pekka Keskitalo, Kansalliskirjastosta ja panelisteina kehittämispäällikkö Maija Ekosaari, Museovirastosta, tietojärjestelmäpäällikkö Matias Frosterus, Kansalliskirjastosta, arkistonjohtaja Outi Hupaniittu, Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta, johtaja Kimmo Koivunen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta ja kirjastonjohtaja Anne Lehto Tritoniasta.

Suurkiitos kaikille Digimen lukijoille sekä tapahtumissa esiintyneille ja osallistuneille! Nähdään ja kuullaan taas ensi vuonna!

Luettavaa ja katsottavaa

Tekstitetty tallenne Digime2024: Digitaalisen kulttuuriperinnön horisontit -seminaarista 10.10.2024 on katsottavissa YouTubessa.

European DataSpace for Cultural Heritage – Yhteinen eurooppalainen kulttuuriperinnön data-avaruus, johtaja Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö
Digitaalisen kulttuuriperinnön kansainvälisistä verkostoista
arkistonjohtaja Juha Henriksson, Musiikkiarkisto
European Collaborative Cloud for Cultural Heritagea rakentava ECHOES-projekti
yliopistotutkija Jouni Tuominen, HSSH-instituutti (Helsinki Institute for Social Sciences and Humanities), Helsingin yliopisto
Rahoitusmahdollisuuksia ja muita yhteistyömahdollisuuksia eurooppalaisten hankkeiden ja aloitteiden kautta
– Tietoisku Cascading Grants -rahoitusmallista, yliopistotutkija Jouni Tuominen, HSSH-instituutti
– Tietoisku Horisontti Eurooppa -ohjelman ”Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta” (klusteri 2) rahoitusmahdollisuuksista sekä Partnership Resilient Cultural Heritage, tiedeasiantuntijat Jenni Rinne ja Sampsa Kaataja Suomen Akatemia
– Paneeli (dioissa ECCCH-hankekonsortion esittely sekä Opas kulttuurin EU-ohjelmiin (ml. kulttuuriperintö)
Paneelin vetäjät kehityspäällikkö Jessica Parland-von Essen, CSC – tieteen tietotekniikan keskus ja tietoasiantuntija Päivi Maria Pihlaja, Kansalliskirjasto
Panelistit
arkistonjohtaja Juha Henriksson, Musiikkiarkisto
tiedeasiantuntija Jenni Rinne Suomen Akatemia
yliopistotutkija Jouni Tuominen, HSSH-instituutti

Digitaalisen kulttuuriperinnön yhteentoimivuus ja viitearkkitehtuuri
– Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuurityön esittelyä, kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio, opetus- ja kulttuuriministeriö ja vanhempi tietoarkkitehti Miika Alonen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus
– Viitearkkitehtuurityön toimintaympäristön muutoksista – Service Architect Timo Laine, Gofore
– Paneeli – vetäjänä tietojärjestelmäpäällikkö Esa-Pekka Keskitalo, Kansalliskirjasto
Panelistit:
kehittämispäällikkö Maija Ekosaari, Museovirasto
tietojärjestelmäpäällikkö Matias Frosterus, Kansalliskirjasto
arkistonjohtaja Outi Hupaniittu, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
johtaja Kimmo Koivunen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
kirjastonjohtaja Anne Lehto, Tritonia
Loppusanat, kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio, opetus- ja kulttuuriministeriö

Lue myös aamupäivän paneelin toisen vetäjän Jessica Parland-von Essenin kirjoitus tilaisuudesta hänen omalla sivustollaan (ruotsiksi).

Lue edellisistä tapahtumista täältä.

Artikkelin kuvat: Anne Järvinen.

Tags: arkiv, digime-seminaarit, digisivistys, eurooppalainen data-avaruus, bibliotek, kokonaisarkkitehtuuri, museer, PAS, långtidsbevarande, rahoitus, artificiell intelligens, viitearkkitehtuuri