Mikä ikävöity puhenporina ja sorina täyttikään Keskustakirjasto Oodin aulan ja kahvipöydät, kun kulttuuriperintöalan ammattilaiset kohtasivat Digime-seminaarissa. Tämä Kansalliskirjaston, opetus- ja kulttuuriministeriön, CSC – tieteen tietotekniikan keskuksen ja Digime-verkoston 14.10.2022 järjestämä Tarjolla tänään ja huomenna: Digitaalinen kulttuuriperintö -seminaari oli lajissaan neljäs. Ensimmäinen seminaari ehdittiin järjestää juuri Oodissa vuonna 2019, seuraava kokonaan verkossa, kolmas hybridinä, jolloin esiintyjät olivat paikalla ja työpajoihin osallistuttiin verkossa ja nyt neljäs jälleen kasvotusten sekä verkossa yhteensä 212 osallistuneelle.
Kulttuuriperintöstrategia 2030 ja digitaalinen kulttuuriperintö
Päivän ohjelma käynnistyi kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattilan kattavalla Ehdotus kulttuuriperintöstrategiaksi 2022–2030 esittelyllä. Strategian keskeiset teemat liittyvät kestävän kehityksen edistämiseen, osallisuuden lisäämiseen ja monimuotoisuuden tunnistamiseen. Strategiassa korostetaan osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä luotettavan tiedon merkitystä sekä kuvataan kulttuuriperintöön liittyviä taloudellisia mahdollisuuksia ja tarpeita. Strategian tavoitteet sisältävät myös toimenpidelinjaukset.
Digitaalisuutta ei esitetä omana teemanaan, vaan se läpäisee koko strategian. Mirva Mattila nosti joitakin esimerkkejä toimenpide-ehdotuksista:
- Digitaalisella tallentamisella ja teknologisilla valinnoilla varmistetaan kulttuuriperintötiedon pitkäaikainen säilyminen.
- Kulttuuriperintösisältöjen ja oppimateriaalien yhteentoimivuutta ja käytettävyyttä kehitetään.
- Kulttuuriperintöalan toimijoiden mahdollisuuksia digitointiin vahvistetaan
- Keskeisen kansallisen digitaalisen kulttuuriperintöaineiston pitkäaikaisesta ja pysyvästä säilyttämisestä huolehditaan.
- Kulttuuriperintötietoa jaetaan ja hyödynnetään aktiivisesti. Tietoperustan kehittämisestä ja tiedon yhteentoimivuudesta huolehditaan.
- Kulttuuriperintötiedon ja digitaalisten sisältöjen kaupallista hyödyntämistä erityisesti matkailupalveluiden kehittämisessä ja innovatiivisten teknologioiden kehittämisessä edistetään.
Riskit ja varautuminen
Strategialuonnoksessa huomioidaan myös riskejä ja varautumista. Kulttuuriperintöä hyödyntävän disinformaation lisääntyessä digitaalisten asiakirjojen todistusvoimaan ja autenttisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Digitaalisuus korostuu ajassamme, eikä sen merkitystä voi vähätellä, mutta samalla on oltava tietoisia sen riskeistä, mahdollisesta lyhytikäisyydestä kulttuurissamme ja ilmastohaitoista. On hyvä tiedostaa digitaalisten aineistojen tuhoutumisen ja tallennusmuotojen käyttökelvottomuuden mahdollisuus tulevaisuudessa. Myöskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta hyödyntää digitaalisia aineistoja, joten saavutettavuus on hyvä huomioida. On toivottavaa, että pitkäaikaiseen säilyttämiseen löydetään yhdessä kustannustehokkaita ja ilmastoystävällisiä ratkaisuja. Tulisi myös kiinnittää enemmän huomiota digitaalisten aineistojen laatuun sekä niiden eheyden ja alkuperäisyyden turvaamiseen pelkän säilymisen lisäksi.
Kaikkeen edellä kuvattuun tarvitaan myös rahoitusta ja osaamista. Digitaalisten toimintamallien kehittäminen ja ylläpito edellyttävät investointeja ja rahoitusta. Digitaalisuus on hyvä keino laajentaa kulttuuriperintöaineistojen säilyvyyttä ja niiden saavutettavuutta, mutta se ei voi olla ainoa keino tukea haja-asutusalueiden
kulttuuriperinnön vaalimista. Tarvitaan myös muita tukitoimia, jotka voisivat olla verotuksellisia tai muita taloudellisia helpotuksia haja-asutusalueilla toimiville kulttuuriperintöyhteisöille. Digitaalisen saavutettavuuden ja tuotto-odotusten yhdistäminen vaatii osaamista, jossa varsinkin pienemmät kulttuuriperintötoimijat tarvitsevat tukea.
Huomiota myös aineistojen saatavuuteen ja saavutettavuuteen
Pelkkä digitointi tai digitaalisten aineistojen säilyttäminen ei riitä, vaan vielä tärkeämpää on huolehtia digitaalisten aineistojen käytöstä, saatavuudesta ja löydettävyydestä. Jatkossa tiedon saatavuuden merkitys tulee korostumaan. Digitaalisessa maailmassa tietoa ei ole olemassa, jos siihen ei ole tarjolla helppoa pääsyä. Saatavuuden ja käytön tukeminen edellyttää panostuksia aineistojen esilletuomiseen, helppokäyttöisyyteen ja asiakaslähtöiseen neuvontaan. Kulttuuriperintöalan digitaalisiin palveluihin tulee kehittää vuorovaikutuksellisia ominaisuuksia, joilla tuetaan kaikkien osallisuutta kulttuuriperintöön, sen määrittelyyn ja tiedon tuottamiseen. Digitaalisten aineistojen korkea laatu tukee kaikkien oikeutta kulttuuriperintöön, sen saatavuuteen ja säilymiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Digitalisaatiolla voidaan tukea jokaisen oikeutta tietoon sekä pääsyä omaan ja muiden kulttuuriperintöön. Se antaa yhteenkuuluvuuden ja ymmärryksen tunnetta. Ruotsinkielisen vähemmistön kannalta on tärkeää, että kansallisen ja paikallisen kulttuuriperinnön ja sen lähteiden digitalisointi etenee samaa tahtia ruotsin kielellä kuin suomeksikin.
Digitaalisen kulttuuriperinnön turvaaminen on erityinen haaste, joka vaatii poikkeuksellisen paljon yhteistyötä eri sektorien kesken. Yhteentoimivuus vaatii jatkuvaa keskusteluyhteyttä eri toimijoiden välillä ja ennakkoluulotonta yhteistyötä perinteisten sektorirajojen ylitse. Myös valtakunnallisen koordinaation yhteistyölle on kasvava tarve. Tarvitaan lisää vastaavia yhteisiä järjestelmiä kuin Finna.fi. Esimerkiksi digitaaliseen aineiston vastaanottoon, säilyttämiseen ja jakeluun tutkijoille olisi tarpeen luoda yhteisiä järjestelmiä. Toimivat yhteiset tietojärjestelmät olisivat selkeää säästöä.
Valtioneuvoston tehtyä strategiasta periaatepäätöksen OKM:n tarkoituksena on käynnistää vuonna 2023 tarkemman toimeenpanosuunnitelman laatiminen, jossa konkretisoidaan strategian toimenpidelinjauksia aikatauluineen, tunnistetaan toimijat ja vastuutahot, luodaan seuranta strategian linjauksille ja toteutetaan tämä laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Sanoista teoiksi: strategiset linjaukset näyttävät suuntaa
Johtaja Minna Karvonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä oli kutsuttu pitämään keynote-esitys. Osallistujat saivatkin mainion katsauksen kulttuuriperintötyötä taustoittavista strategia- ja lainsäädäntöperustasta. Nykyisessä pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa korostetaan, että digitaalisesti talletetun informaation säilyvyys ja luotettavuus varmistetaan. Samoin on kirjattu, että huolehditaan siitä, että Suomella on varmennettua ja pysyvää digitaalista historiaa. Seuraavaa hallituskautta kohden mennessä Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksessa 9/2022 kulttuuriperintö näkyy todella painavina lauseina:
“Kulttuuriperintö rakentaa siltaa ihmisten välille ja aikakausien yli, muodostaen perustan itseymmärryksellemme ja yhteiskunnan kehittämiselle. Kulttuuriperintö on perustana kehityksellemme ihmisoikeuksia, kansanvaltaa sekä keskustelevaa ja moniarvoista osallisuutta arvostavana yhteiskuntana.” “Kulttuuriperinnön suojelu ja vaaliminen kuuluu kaikille ja koske kaikkia yhteiskunnan sektoreita. Sivistyssektorin erityinen tehtävä on kulttuuriperinnön säilyttämisessä, välittämisessä ja uudistamisessa. Digitaalisen kulttuuriperinnön tallentaminen ja pitkäaikaissäilytys turvaa yhteisen muistimme.”
EU-tason uusista digitaalista kulttuuriperintöä koskevia aloitteista ja linjauksista Minna Karvonen esitteli mm. Komission suositusta (EU) 2021/1970 yhteisestä eurooppalaisesta kulttuuriperinnön data-avaruudesta. Jäsenvaltioiden olisi laadittava kattava ja tulevaisuuteen suuntautuva kulttuuriperintöä koskeva digitaalinen strategia ja/tai päivitettävä tällaista strategiaa säännöllisesti. Kansalliseen strategiaan olisi sisällyttävä toimenpiteitä, joilla tuetaan kulttuuriperintölaitoksia kehittyneiden teknologioiden, kuten 3D-
teknologian, tekoälyn, laajennetun todellisuuden, pilvipalvelujen, tietotekniikan ja lohkoketjuteknologian, käyttöönotossa. Collaborative Cloud for Europe’s cultural heritage (europa.eu) puolestaan on merkittävä aloite, jolla on yhteys Horisontti-ohjelman rahoitukseen. Cloudin tuleva käyttö painottunee tutkijoiden ja kulttuuriperintöalan ammattilaisten tarpeisiin vastaamiseen ja sisältää monipuolisia toiminnallisuuksia ja lupaavaa teknologista kehittämistä (eroaa huomattavasti esim. Europeanan kehittämistavoitteista).
Tietoiskut houkuttelivat pistäytymisklinikoille
Jo ensimmäisessä Digime-seminaarissa ohjelmassa oli pistäytymisklinikoita ja niihin johdattelevia tietoiskuja.
Monipuoliset aiheet saivat silloin kiitosta palautteissa. Tällä kerralla klinikoilla pääsi juttelemaan hiilijalanjäljen laskemisesta, tekoälystä KAM-sektorin palveluissa, aineistojen eettisestä käytöstä ja saamelaiskielten tuesta digitaalisissa palveluissa.
Tekoäly-pistäytymisklinikalla oli kaksi pistettä. Toisessa hahmoteltiin tiekarttaa, sitä vetivät
Matias Frosterus, Mikko Lappalainen ja Liisa Näpärä Kansalliskirjastosta ja tästä koosteesta voit lukea enemmän. Maija Mäkikalli Kansallisarkistosta kollegoineen puolestaan esittelivät DALAI-hanketta. AvoinGLAM nosti avoimen jakamisen eettisiä kipupisteitä keskusteluun tietoiskussa ja pistäytymisklinikalla yhdessä ICOM Suomen kanssa. Lue lisää Susanna Ånäsin kattavasta koosteesta.
Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa
Kansalliskirjaston hanke Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa järjesti myös oman pistäytymisklinikan, jossa kävijät pystyivät esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa.
Kävijöitä oli klinikalla runsaasti, ja vetäjien Niko Partasen ja Mari Guttormin mielestä kokemus oli erittäin onnistunut. Paikkana Oodi tarjosi hyvät puitteet, ja Aura-salissa Aineistojen eettisen käytön kokonaisuuden osat tukivat toisiaan. Uula Neitola ICOMista ja Susanna Ånäs AvoinGLAMista esittelivät aineistojen eettistä käyttöä omien organisaatioidensa näkökulmista. AvoinGLAM on mukana myös Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa -hankkeen ohjausryhmässä, joten tätä kautta klinikkalaiset tunsivat entuudestaan.
Vierailijoille esiteltiin erityisesti Finton tulevaa pohjoissaamen käyttöliittymää sekä jatkuvasti kasvavaa YSOn käännöstä. Myös Finnan ja Kotoistuspalvelun osioista hankkeessa kerrottiin. Muiden ontologioiden käyttäjiä, erityisesti museosektorilta, kiinnosti, kuinka työ kytkeytyy erikoisontologioihin. Koska pohjoissaamen käännökset tulevat olemaan osa KOKOa, ovat ne tätä kautta kaikkien KOKOn käyttäjien hyödynnettävissä.
Keskustelua nousi muun muassa kieliteknologian roolista nykyisessä yhteiskunnassa, ja kuinka tämä on monenlaisten eri toimijoiden työn summa. Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa -hanke on myös korostanut yhteistyön merkitystä, ja erityisesti saamelaiskielten kieliteknologian kehittäjät Norjasta ovatkin vahvasti mukana hankkeessa. Toisaalta Kansalliskirjastossa kehittävän työn tavoitteet nousevat ensisijaisesti seen omien palveluiden tarpeista ja vaatimuksista, ja viime kädessä hankkeen suunnitelmasta. Silti hankkeessa pidetään työn laajemmat vaikutukset ja mahdollisuudet jatkuvasti mielessä.
Muut keskustelut polveilivat muun muassa hankkeen käytännön toteutuksen ympärillä. Myös rahoitus oli yksi keskusteluissa esiin noussut aihe. Hanketta toteutetaan Alfred Kordelinin säätiön kaksivuotisella apurahalla, mutta hankkeessa luodaan mallit pysyvälle ylläpidolle jatkossa.
Paneeli: Miten varautua tuntemattomaan?
Seminaarin yksi odotetuin osuus oli paneelikeskustelu varautumisesta: mitä se tarkoittaa digitaalisen kulttuuriperinnön saralla? Entä mikä on kirjastojen, arkistojen ja museoiden rooli muuttuvassa maailmassa?
Muutama poiminta paneelista, josta seminaarin palautteissa todettiin, että tunnin sijasta se olisi saanut kestää ainakin puolitoista! Kun pohdittiin, miten informaatiovaikuttamiseen voitaisiin varautua suomalaisissa organisaatioissa, puheenvuoroissa tuotiin, että varautuminen on jo pitkään ollut perustyötä. Lauri Palsan mukaan tilanne ei ole yllättävä, sillä uusia ilmiöitä informaatiovaikuttamisen piirissä syntyy koko ajan. Silti medialukutaidossa kyse on perusasioista, jotka tepsivät eri aikoina varsin hyvin. Tiina Merisalo kertoi, että museoalan luonteeseen varautuminen sopii ihan luonnostaankin. Kuitenkin Ukrainan sodan myötä kulttuuriperinnön ja siihen liittyvän tiedon turvaaminen sekä omien valmiussuunnitelmien tarkistaminen ovat nousseet esiin. Panostaminen osaamiseen on olennaista, ja alan verkostoilla on suuri merkitys. Uhat myös moninaistuvat. Markus Merenmies toi esiin, että aineistojen pitkäaikaissäilytyksessä keskeinen kysymys on, onko oikea tieto saatavilla ja onko se käytettävissä. Kadotetaanko käytettävyys, kun laitteet kehittyvät? Miten pitäisi varautua tuntemattomaan? Siinäpä taitaa olla digitaalinen säilyttäminen pähkinänkuoressa. Sehän on vain varautumista tulevaan. Kehitys kehittyy ja me varaudutaan fiksusti, ettei käy hassusti.
Loppusanoissaan opetusneuvos Juha Haataja totesi: “Kulttuuriperintö on peruskivi koko suomalaiselle yhteiskunnalle”.
Kiitokset! Tavataan taas ensi vuonna!
Tekstitetty tallenne Tarjolla tänään ja huomenna: Digitaalinen kulttuuriperintö –tapahtumasta 14.10.2022 on katsottavissa YouTubessa.
Esitykset luettavissa
Kulttuuriperintöstrategia 2030 ja digitaalinen kulttuuriperintö
kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila, opetus- ja kulttuuriministeriö
Keynote: Sanoista teoiksi: strategiset linjaukset näyttävät suuntaa
johtaja Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö
Pistäytymisklinikat, tietoiskut
– Kestävä kehitys ja digitaalinen kulttuuriperintö, hiilijalanjäljen laskeminen, Mikko Tiainen ja Heikki Helin, CSC
– Tekoäly, Matias Frosterus, Mikko Lappalainen ja Liisa Näpärä, Kansalliskirjasto
– DALAI-hanke, Maija Mäkikalli, Kansallisarkisto
– Aineistojen eettinen käyttö ICOM, Uula Neitola
– Aineistojen eettinen käyttö AvoinGLAM ja klinikan yhteenveto, Susanna Ånäs
– Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa -hanke, Niko Partanen ja Mari Guttorm, Kansalliskirjasto
Edellisiin Digime-tapahtumiin voit palata täällä:
- Digitaalisen kulttuuriperinnön aika – katse kauemmas -seminaari + Digimen vuosi 2021
- Tunnelmia vuoden 2020 Digime-seminaarista: Arkistot, kirjastot ja museot yhdessä kestävämpään tulevaisuuteen
- Digitaalinen kulttuuriperintömme 2019 -seminaarissa oivalluksia ja vuorovaikutusta
Tags: digime-seminaarit, digime2022, digital cultural heritage, hiilijalanjälki, kulttuuriperintöstrategia, pistäytymisklinikat, strategiat, artificial intelligence, interoperability