Kestävän kehityksen näkökulmia digitaaliseen kulttuuriperintöön

Tämänvuotinen Digime-verkoston seminaari Digitaalinen kulttuuriperintömme – Kestävästi digitaaliseen tulevaisuuteen toteutettiin verkkotapahtumana 21. lokakuuta. Jos et ehtinyt mukaan tai haluat palata esityksiin, lue tästä tunnelmia.

Aamupäivän puheenjohtaja Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjastosta toivotti yli 200 ilmoittautunutta KAM-sektorin asiantuntijaa tervetulleeksi. Hän esitteli päivän teeman, joka käsitti kestävän kehityksen taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. Ohjelman valmistelivat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö, CSC – tieteen tietotekniikan keskus ja Kansalliskirjasto.

Miten kestävä kehitys haastaa digitaalisen kulttuuriperinnön?

Opetusneuvos Juha Haataja toi puheenvuorossaan kannustavat terveiset opetus- ja kulttuuriministeriöstä: “Ministeriö näkee, että meidän tulee rakentaa ilmastoneutraalia, oikeudenmukaista ja sosiaalista yhteiskuntaa. Investoimme kulttuuriin ja kulttuuriperintöömme, jotka ovat identiteettimme ydin ja viestimme tuleville sukupolville.”

Juha Haatajan puheenvuoro sanapilvenä.

Hän korosti myös asiaa, joka nousi useissa puheenvuoroissa esiin: “Arjessa aineettomaksi mielletyt digitaaliset palvelut aiheuttavat niin energian kuin materiaalien kulutusta. Digitaalisten palvelujen pohjalla on infrastruktuuri, jonka rakentaminen ja käyttö saattavat kuormittaa ilmastoa ja ympäristöä. Myös datan siirtäminen, prosessoiminen ja säilyttäminen eri käyttötarkoituksiin kasvaa voimakkaasti ja vaatii palvelintehoa ja  sähköenergiaa.”

Miten digitaalinen kulttuuriperintöala voi vaikuttaa palveluidensa kestävyyteen

Lotta Toivosen kiinnostavassa esityksessä erityisesti koodin energiatehokkuus herätti keskustelua. Kuvaaja: Miikka Pirinen, Sitra

Sitran asiantuntija Lotta Toivonen muistutti esityksessään, että digitaalisen palvelun tai ratkaisun suunnittelu on kaikkein tärkein vaihe. Energiatehokkuus pitäisi olla mukana kaikkien digitaalisten palveluiden suunnittelukriteereissä, mukaan lukien koodin energiatehokkuus. Ympäristökriteerit pitäisi ottaa mukaan niin palveluntuottajien ja alihankkijoiden kuin laitteiden valintaan. Pohtia kannattaa, tuotetaanko palvelut Suomessa vai Suomen ulkopuolella, ja mitä energiaa palveluntuottajat käyttävät. Kannattaa suosia pitkäikäisiä, huollettavia ja korjattavia laitteita. Kannattaa katsoa lisää hänen esityksestään, miten digitalisaatio lisää energiankulutusta ja millaisia muut ympäristövaikutukset ovat.

 

Suomen yliopistot kestävän tulevaisuuden näkijöinä ja tekijöinä

Tanja Risikko Unifista kertasi esityksensä lopuksi edellytyksiä, joilla verkostomainen työskentely onnistuu: mm. miettiä, mitä haluamme tehdä ja saavuttaa yhdessä, sopia työnjaosta sekä muistaa, että valmiillakin pyörällä voi ajaa.

 

Toiminnanjohtaja Tanja Risikko esitteli Unifi-yliopistoyhteistyön ja tutkimuksen näkökulmaa kestävään kehitykseen. Hän kertoi taustoja marraskuun lopussa julkaistuille 12 kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teesille. Yliopistojen kestävä kehitys rakentuu mm. vastuullisesta sijoittamisesta, hiilineutraaliudesta ja toimintakulttuurin kehittämisestä. Yliopistoilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen ja muiden kriisien torjunnassa ja ratkaisussa, tarvittavan asiantuntemuksen luomisessa sekä turvallisen ja vakaan yhteiskunnan vaalimisessa. Juhlapuheiden aika on ohi. On aika toimia.

 

 

 

 

Caring for culture – Creating a sustainable Europeana: climate aware, diverse, inclusive

The principles of diversity and inclusion should be implemented in content, education, hiring processes and events, says Marijke Everts and Jolan Wuyts from Europeanaeu.

Kansainväliset puhujavieraamme Harry Verwayen, Marijke Everts ja Jolan Wyuts esittelivät kestävän kehityksen teemoja Europeanassa.  Europeanan uudessa strategiassa esiin nostettiin myös “digital transformation”, jossa kaikkia kulttuuriperintölaitoksia tuetaan laadukkaiden digitaalisten aineistojen luomisessa standardoiduissa muodoissa, jotta niitä voidaa jakaa ja käyttää helposti. Esityksessä käsiteltiin myös, miten kattavasti Europeanan aineistot edustavat vähemmistöjä ja miten ne esitetään sivustolla.

 

Yhdessä kestävään tulevaisuuteen

Maria Virtanen Kansalliskirjastosta johdatteli iltapäivän teemaan “Yhdessä kestävään tulevaisuuteen” Miten eri arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa sekä niiden palveluissa on tartuttu kestävään kehitykseen. Entä mitä haasteita on havaittu? Nähdäänkö digitalisaatio ratkaisuna vai haasteena? Miten kulttuuriperintökenttä voisi yhdessä astua kestävämpään tulevaisuuteen? Paneelissa keskustelua oli johtamassa palvelusuunnittelija Susanna Eklund, joka toimii myös Kansalliskirjaston Kestävän kehityksen työryhmän vetäjänä.

Seminaari järjestettiin tällä kerralla Zoom-webinaarina. Panelistit vas. ylärivissä: Pirjo Hamari, Jukka-Pekka Partanen ja Harri Sahavirta. Vas.alarivissä: Vili Haukkovaara, Susanna Eklund ja Anssi Ahlgrén.
Jukka-Pekka Partanen kertoi tietoiskussaan, että CSC datakeskus ei pelkästään toimi ympäristöystävällisesti, vaan siellä operoivilla koneilla tehdään tutkimusta, joka tukee kestävää kehitystä ja auttaa taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Hiilikäkädenjäljestä on konkreettisesti esimerkkinä ilmastomallinnus, energiatutkimus, tehokkaammat energiatuotantomuodot, materiaalitutkimus, kestävämmät materiaalit siellä, koneoppiminen, erilaiset tekoälysovellukset, jotka vähentävät energian kulutusta.

Laajasta keskustelusta lyhyenä poimintana: Datakeskusekosysteemeistä vastaava johtaja Jukka-Pekka Partanen kertoi, että CSC:llä ympäristövastuu näkyy toiminnassa monin tavoin. CSC on vastuullisesti kehittänyt palvelun tarjonnan alustoja ja tuotantolaitoksia kestävän kehityksen edistämiseksi. Kajaanissa on hyvät edellytykset ekotehokkaalle datakeskustoiminnalle. Esimerkiksi LUMI-datakeskus käyttää vesivoimaa energianlähteenään ja hukkalämmöllä tullaan kattamaan noin 20 prosenttia Kajaanin vuosittaisesta hukkalämpötarpeesta.

 

Vallilan ja Arabianrannan kirjastojen johtaja Harri Sahavirta toi esiin kestävään kehitykseen liittyviä haasteita: kirjastot eivät voi vaikuttaa hankittujen aineistojen hiilijalanjälkeen. Kansallisarkiston uusi strategia linjaa, että kestävä kehitys otetaan mukaan kaikessa toiminnassa. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat uudet arkistotilat, joita ei enää aiota rakentaa, kertoo kehittämispäällikkö Vili Haukkovaara.

Miten kulttuuriperintökenttä voisi yhdessä astua kestävämpään tulevaisuuteen? Yhtenä ratkaisuna panelisti Pirjo Hamari Museovirastosta näkee yhteiset ratkaisut Suomessa – käytetään yhteisiä palveluita ja sanastoja.

Pirjo Hamari nosti esiin maailmalta kiintoisia kulttuuriperintöalan kestävän kehityksen selvityksiä, mm. Englannin Arts Councilin selvitys sekä Julie’s Bicycle -aloite. Näissä on tehty arviointia siitä, mikä kulttuurin ja kulttuuriperinnön hiilijalanjälki olisi. Myös tuore raportti Museums and the Sustainable Development Goals 2019 käsittelee aihetta.

 

Anssi Ahlgrén on ollut alusta asti mukana kehittämässä Kansallisgallerian Vihreän kädenjäljen työpajoja ja niiden pohjalta laadittavaa kestävän kehityksen toiminta-suunnitelmaa. Kuvaaja Pirje Mykkänen / Kansallisgalleria.

 

 

 

Kansallisgalleria tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, kertoi museotekniikkapäällikkö Anssi Ahlgrén. Ekologista hyvää mitataan Kansallisgalleriassa vihreällä kädenjäljellä. Koko henkilöstö on otettu mukaan ideoimaan ekotekoja.

 

 

 

 

 

“Kulttuurinen muutos kohti kestävyyttä on elintärkeä”, sanoo kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio opetus- ja kulttuuriministeriöstä loppusanoissaan. Tätä kohti yhdessä, lämmin kiitos kaikille seminaaria seuranneille!

Ideoita tulevaan yhteistyöhön saatiin seminaarin aikana niin esityksissä, kommenteissa kuin Mentimeterin vastauksissa.

Tekstitetty tallenne tapahtumasta on katsottavissa:

https://youtu.be/wTJd8gdxQtg – Aamupäivän suomenkielinen osuus
https://youtu.be/-04sUdMWrmk – Aamupäivän englanninkielinen osuus
https://youtu.be/6xdSF4jQ4xA – Iltapäivän paneeli ja tietoiskut

Esitykset luettavissa:
Asiantuntija Lotta Toivonen, Sitra:
Digitalisaatio etenee, entä ymmärrys sen ympäristövaikutuksista?
Toiminnanjohtaja Tanja Risikko, Unifi:
Suomen yliopistot kestävän tulevaisuuden näkijöinä ja tekijöinä
Executive Director Harry Verwayen, Collections Editor Jolan Wyuts, Campaign Coordinator Marijke Everts, Europeana:
Caring for culture – Creating a sustainable Europeana: climate aware, diverse, inclusive
Panelistien tietoiskut kestävän kehitykseen liittyvästä toiminnastaan:
Anssi Ahlgrén, museotekniikkapäällikkö, Kansallisgalleria: esitys
Jukka-Pekka Partanen, johtaja, Datakeskus-ekosysteemit, CSC: esitys
Harri Sahavirta, kirjastonjohtaja, IFLAn kestävän kehityksen työryhmän jäsen: esitys
Pirjo Hamari, vs. osastonjohtaja, Museovirasto – Tausta-aineistoja: Museoviraston tulossopimus, Uusi raportti kestävyyden vaikutuksista (UK), Opas: SDG:t museoille ja muille kulttuuriperintöorganisaatioille

 

Tags: , , , , , , , , , , , , , , ,