Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuuri julkistettiin 4.9.2025 Digime2025 – Verkostot kulttuuriperinnön voimavarana -seminaarissa. Viitearkkitehtuurityötä oli tekemässä CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla koko joukko digitaalisen kulttuuriperinnön ammattilaisia. Työstö tehtiin kuudessa työpajassa ja kahdella kommentointikierroksella.
Taustaa viitearkkitehtuurityölle
Osana Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hanketta laadittua kokonaisarkkitehtuuria (2016) ryhdyttiin syksyllä 2024 päivittämään ja vastaamaan nykyistä järjestelmätilannetta ja lainsäädäntöä sekä kansallista ja EU-tason strategiapohjaa ja vahvistamaan kulttuuriperintöorganisaatioiden valmiuksia vastata digitaalisen siirtymän mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin. Hankkeessa laadittu viitearkkitehtuuri kattaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kirjastot, arkistot ja museot sekä muut kulttuuriperintöaineistoja hallinnoivat muut organisaatiot ja niiden yhteydet keskeisiin sidosryhmiin.
Viitearkkitehtuurin tavoitteena oli:
- Tarjota kulttuuriperintöorganisaatioille, mutta myös koko opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle strategisen johtamisen ja viestinnän työkalu digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen hallintaan.
- Tunnistaa ja asemoida kulttuuriperintöorganisaatioille keskeiset yhteiset ja sektorikohtaiset valtakunnalliset palvelut erityisesti kansallisella tasolla mutta myös kansainvälisellä tasolla.
- Vahvistaa organisaatioiden mahdollisuuksia kehittää digitaalisten aineistojen hallinnan kyvykkyyksiä sekä organisaatiolle itselleen että yhteistyössä muiden kanssa.
Mitä uutta viitearkkitehtuuri tuo?
Digime2025-seminaarissa kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja vanhempi tietoarkkitehti Miika Alonen CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta esittelivät muutoksia ja painopisteitä uudesta viitearkkitehtuurista. Viitearkkitehtuuri on kulttuuriperintöalan yhteentoimivuuden kehittämiseen suunnattu kokonaisuus. Se on myös työkalu digitaalisten aineistojen hallintaan arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa. Lisäksi se vahvistaa kulttuuriperintöorganisaatioiden valmiuksia vastata digitaalisen siirtymän mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin. Uudessa viitearkkitehtuurissa on huomioitu päivittynyt lainsäädäntö, julkishallinnon ICT-linjaukset sekä kansallinen ja EU-tason strategiapohja. Keskeiset järjestelmät, kuten Finna ja Kulttuuriperintö-PAS ovat jo vakiintuneet.
Uudessa vitearkkitehtuuridokumentissa esitellään:
- Uusi arkkitehtuurin hallintamalli
- Päivitetty periaatteellisen tason kuvaukset
- Megatrendit
- Säädökset
- Arkkitehtuuriperiaatteet
- Sidosarkkitehtuurit
- Strategiset linjaukset
- Päivitetty ja luotu uudet käsitteellisen tason kuvaukset
- Arvovirrat
- Yhteiset palvelut ja prosessit
- Kyvykkyydet
- Palvelukartta
- Tietovirrat
Viitearkkitehtuurin ylläpito ja kehittäminen
Yhtenä tarpeena oli myös parantaa arkkitehtuurin päivitettävyyttä ja ylläpidettävyyttä ja siihen on luotu suunnitelma, jossa
- Dokumentaatio on julkaistu jatkuvasti ylläpidettävänä wikiympäristössä ja määräajoin päivitettävänä pdf:nä
- OKM vastaa periaattellisen tason kuvauksien ylläpidosta
- Käsitteellisen tason kuvausten ylläpitovastuusta sovitaan KAM-sektorin yhteistyöryhmissä, mm:
- Digime-tietoarkkitehtuuriryhmä
- Standardisalkku
- Digitaalisen kulttuuriperinnön pyöreä pöytä
- Laajemmat kehitystarpeet ja hankkeet käsitellään OKM:n vuosittain koolle kutsumassa verkostotapaamisessa
Lue lisää:
Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuuri 4.9.2025 julkaisuarkistossa
Digime-viitearkkitehtuurin työstöalue e-duunissa
Digime2025-seminaarin esitys 4.9.2025: – Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuuri, esittely, kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio, opetus- ja kulttuuriministeriö ja vanhempi tietoarkkitehti Miika Alonen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus,
Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuurityö alkaa 15.8.2024
Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuurin ohjausryhmä 29.8.2024
Digime2024-seminaarin esitykset 10.10.2024: – Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuurityön esittelyä, kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio, opetus- ja kulttuuriministeriö ja vanhempi tietoarkkitehti Miika Alonen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, katso Youtubessa
– Viitearkkitehtuurityön toimintaympäristön muutoksista – Service Architect Timo Laine, Gofore, katso YouTubessa.
– Digime2024-seminaari: Paneeli: Digitaalisen kulttuuriperinnön yhteentoimivuus ja viitearkkitehtuuri, katso YouTubessa
Lisätietoja
kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio, opetus- ja kulttuuriministeriö, tapani.sainio(at)gov.fi,
p. 02953 30336
vanhempi tietoarkkitehti Miika Alonen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, miika.alonen(at)csc.fi
p. 05041 43660
Tags: archives, digital cultural heritage, libraries, museums, viitearkkitehtuuri, interoperability
