Vuoden 2025 lopulla CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy kehitti mallin pitkäaikaissäilytyksen hiilijalanjäljen laskentaan. CSC:n tieteellinen koordinaattori Gabriela Zuquim avaa artikkelissaan, miten CSC:n malli osoittaa, että digitaalisten palveluiden päästöjä voidaan mitata ja hallita – ja että valinnoilla on merkitystä. Suomessa puhdas sähkö ja kehittynyt kierrätysjärjestelmä antavat hyvän pohjan työlle.

Digitaaliset palvelut lisääntyvät, mikä kasvattaa niihin tarvittavan energian määrää. CSC:n kehittämä malli tarjoaa uuden työkalun digitaalisten palveluiden ilmastovaikutusten ymmärtämiseen. Malli on kehitetty digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen hiilidioksidipäästöjen laskentaan, mutta sitä voi hyödyntää myös muissa digitaalisissa palveluissa. Palkittu malli kiinnostaa myös muualla Euroopassa.

Digitaalisten palveluiden ilmastovaikutukset eivät ehkä näy arjessa, mutta niitä mahdollistavat konesalit ja laitteistot tarvitsevat raaka-aineita ja energiaa. CSC:n pitkäaikaissaatavuuden palvelut (PAS-palvelut) varmistavat, että suomalaisen kulttuuriperinnön ja tutkimuksen aineistot säilyvät tuleville sukupolville digitaalisessa muodossa. Tämä halutaan toteuttaa myös mahdollisimman kestävästi.

”Ei ole mitään järkeä säilyttää kulttuuriperintöä seuraavalle sukupolvelle, jos sillä sukupolvella ei ole elinmahdollisuuksia tällä planeetalla”, toteaa CSC:n kehityspäällikkö Mikko Tiainen, joka vetää hiilipäästöjen mallinnusta PAS-palveluissa.

Näin hiilijalanjäljen laskentamalli toimii

CSC:n kehittämä malli yhdistää tietoa

  • IT-laitteiden valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden päästöistä,
  • valmistusprosessin energiankulutuksesta sekä
  • konesalien käytön aikaisista päästöistä.

Tulosten avulla voidaan arvioida yksittäisen palvelimen ja koko tallennusinfrastruktuurin hiilijalanjälki. Hiilidioksidipäästöjä kertyy lisäksi logistiikasta sekä kierrätyksestä laitteistojen elinkaaren lopussa, mutta näiden osuus kokonaisuudessa on hyvin vähäinen.

Yksi kiinnostava havainto on, että laitteiston valmistus painaa vaakakupissa huomattavasti enemmän kuin käyttö, jos palvelun tuottamiseen käytetty sähköenergia on uusiutuvaa energiaa.

”Yli 70 prosenttia pitkäaikaissäilytyksen hiilipäästöistä syntyy jo laitteiden valmistusvaiheessa, ja siitä yli 85 prosenttia muodostuu pyörivien kiintolevyjen valmistuksesta. Käytön aikaiset päästöt jäävät Suomessa vähäisiksi, koska sähköntuotantomme on niin puhdasta”, Tiainen kertoo. CSC käyttää vain alkuperätaattua uusiutuvaa sähköä.

 

PAS-hiilipäästömalli.
CSC:n kehittämä malli hiilijalanjälken laskentaan. Kuva: CSC.

 

Päästölaskenta osana strategista kehittämistä

CSC:n malli osoittaa, että digitaalisten palveluiden päästöjä voidaan mitata ja hallita – ja että valinnoilla on merkitystä. Suomessa puhdas sähkö ja kehittynyt kierrätysjärjestelmä antavat hyvän pohjan työlle. Kyseessä on ensimmäinen päästölaskenta CSC:n digitaalisille palveluille. ”Malli on nyt hyödynnettävissä niin CSC:n muissa digitaalisissa palveluissa kuin muissakin organisaatioissa”, Tiainen summaa.

”Päästölaskenta ei ole vain raportointia, vaan se on olennainen osa strategista kehittämistä, kuten PAS-palveluiden esimerkki osoittaa”, vastuullisuudesta vastaava kehityspäällikkö Maari Alanko CSC:ltä sanoo.

CSC laskee vuosittain koko organisaation kasvihuonekaasupäästöt Greenhouse Gas Protocol -standardin mukaisesti. Laskentaa kehitetään jatkuvasti, ja se kattaa suorat päästöt, ostoenergian päästöt sekä epäsuorat päästöt arvoketjussa. Päästötiedot julkaistaan vuosittain CSC:n vastuullisuusraportissa.

”Digitaaliset palvelut ovat tärkeässä roolissa kestävän kehityksen edistämisessä. CSC:n tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon yhteiskunnallista arvoa ja samalla huolehtia siitä, että oma ympäristöjalanjälkemme pysyy mahdollisimman pienenä. Siksi päästöjen mittaaminen ja hallinta on tärkeää”, Alanko sanoo.

Lue lisää:

 

Tags: , , , , ,