Koronapandemian vaikutukset kulttuurialalla pitkäkestoisia

Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti 18.1.–1.2.2021 kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijoille avoimen verkkokyselyn koronapandemian vaikutuksista yhteisöjen ja yksilöiden toimintaan. Kysely koski tietoja koronan vaikutuksista vuonna 2020 sekä arviota koronanvaikutuksista vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla eli 1.1.-30.6.2021. Kyselystä saatavien tietojen avulla ministeriö pyrki muodostamaan ajantasaista tilannekuvaa poikkeustilanteen vaikutuksista toimialalla.

Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 2 029. Vastaajista 1 426 edusti jotain yhteisöä kuten yhdistystä, yritystä tai kunnallista toimijaa ja 603 oli henkilöitä kuten taiteilijoita tai freelancer-työntekijöitä.

Vastaajista yli puolet sanoi koronakriisin vaarantaneen toimintaansa vuonna 2020 olennaisesti. Kolmasosalle vastaajista korona aiheutti toimintaan merkittäviä muutoksia ja lopuille vastaajista korona aiheutti toimintaan vain pieniä muutoksia. Arvioitaessa koronan vaikutuksia alkuvuonna 2021 arviot ovat hyvin samansuuntaisia, mutta hieman toiveikkaampia kuin kokemus vuodesta 2020.

Digitaaliset toiminnot ja osaaminen lisääntyneet

Myönteisinä asioina pandemian ajasta nousevat kyselyssä esiin digitaalisten palvelujen ja toimintojen kehittyminen, mistä saadulla osaamisella nähdään positiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Toisaalta niissä tunnistetaan mm. osaamiseen, ansaintaan ja tekniikkaan liittyviä haasteita, joihin tulisi löytyä ratkaisuja. Totutuista tavoista irtaantuminen ja uusien kokeilujen syntyminen nähdään myös eräissä vastauksissa koronapandemian mahdollisena myönteisenä seurauksena. Esiin tuodaan myös alan mahdollisuus ja tarve järjestäytyä vahvemmin ja tuoda siten alan ääntä mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kulttuuriala on pyrkinyt turvaamaan toiminnan jatkumisen poikkeusolojen keskellä: uudenlaisia toimintamuotoja kehitti 64 prosenttia yhteisöjä edustavista vastaajista ja 44 prosenttia oli kehittänyt tai ottanut käyttöön yleisölle suunnattuja uusia digitaalisia palveluita.

Uusi normaali on digitaalisempi museoissa

Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä toteaa MuseoPron kirjoituksessaan aiheesta, että “Digitalisaation ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty perusinfraan eli materiaalien digitointiin ja kokoelmahallinnan uudistamiseen. Toinen vaihe mahdollistaa digitoitujen materiaalien ja niistä tuotettujen sisältöjen esillepanon ja sen mukanaan tuoman vaikuttavuuden museoiden saavutettavuuteen, palvelujen käyttöön ja talouteen. Tätä vaihetta korona on erityisesti katalysoinut.”

Esimerkkeinä tästä: “Museoiden tarjolle asettaman digitoidun materiaalin määrä on kasvanut huomattavasti muun muassa museoiden omilla verkkosivuilla ja Finna-palvelussa. Uusia mahdollisuuksia tähän vaiheeseen tarjoaa myös keväällä 2020 avattu Digimuseo.fi-palvelu. Digitalisaation edistyneimmässä vaiheessa museoiden materiaalit tuottavat uusia innovaatioita museoalalle, mutta myös muille toimialoille.

Korona ja sen vaikutukset ovat museoiden toiminnalle tällä hetkellä suurin uhka. Digitalisaatio puolestaan on mahdollisuus, joka vie alan uuteen normaaliin. Museotoiminta on laajentunut verkkoon, korvaamatta kuitenkaan museorakennuksissa tapahtuvaa museotoiminnan kovaa ydintä.”

Lue lisää OKM:n sivuilta: https://minedu.fi/-/kysely-koronapandemian-vaikutukset-kulttuurialalla-pitkakestoisia
Tutustu kyselyn tuloksiin: Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020–2021: Raportti kyselyn vastauksista
Aiheesta muualla
Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levän kirjoitus MuseoProssa 1.4.2021: Uusi normaali on digitaalisempi

 

Tags: , , , , , , , ,